Rommikin pääsi kisaamaan

Eipä ole Rommin kanssa juurikaan tehty mitään kisanomaista suorittamista missään lajissa, mutta kun järjestettiin rally-tokon valkkuryhmän kanssa rally-toko epikset tutussa hallissa niin mentiin sitten piruuttaan kokeilemaan kuinka Rommin kisahermot pitävät. Ennemmän kuin itse radan suorittamista, jännitin kisapaikalla liikkumista olemista. Tiedän, että häkissä Rommi osaa olla rauhallisnen ja hiljaa, joten päädyinkin pitämään koiran mahdollisimman pitkään siellä. Heti kun koira häkistä pääsi, niin ensimmäiselle koiralle piti räyhätä kun ne pirulaiset uskaltavat tujottaa Rommia :) Mutta selvittiin kehän laidalle ja itse suoritus menikin hyvin Rommimaiseen tapaan. Ääntä piisasi ja pikkusen meinasi herpaantua homma jossain välissä, mutta videolta katsottuna eipä tuo näyttänyt kovin pahalta. Pistemenetyksiä tuli ääntelystä kokonaisvaikutuksessa (-4p.), p-käännöksessä tvä (-3p.) ja spiraalilta py (-1p.) Eli varsin vähän varsinaisia ratavirheitä. Kyllähän Rommi toki kyltit osaa ja tykkään sen tavasta tehdä napakasti töitä. Tässä video radasta, kannattaa laittaa äänet täysille niin kuulee sen kitinän :)

Rommin suorituksessa kokonaisuudessaan oli paljon hyvää, mutta myös huonoa. Hyvänä puolena pidän sitä, että koira suoritti ihan samanlailla kun treeneissäkin. Ei siis paineistunut mun jännittämisestä, tai sit mä jännitän myös treeneissä :) Myöskään kehän ulkopuolella, tosin aitojen takana, olevat muut koirat eivät haitanneet suoritusta. Huonoa on tietysti itse suorituksessa tuo jatkuva ääntely, mutta mä en todellakaan tiedä miten tuon hiljaiseksi saisi. Kotona pystytään tekemään kohtuu hiljaisia pätkiä, mutta saman tien kun on enempi häiriötä ääntely on jatkuvaa, koska viretila on automaattisesti korkeampi. Miinusta tulee myös kisapaikkakäytöksestä. Rommi ei vaan kestä kun muut koirat tujottavat sitä tai edes vilkaisevat päin. Olisko lukijolla joitain hyviä ideoita tämän asia ratkaisemiseksi?? Ongelmia tuottavat myös ahtaat kisapaikat, jolloin koiran täytyisi pystyä käyttäytymään vaikka toinen koira olisikin ihan vieressä.

Zorrokin pääsi eilen sen verran suorittamaan, että toimi nollakoirana voi/mes luokassa. Myös meidät arvosteltiin ja oltaisiin voitettu. Parasta Zorron radassa oli houkutus. Jo paria kylttiä ennen Zorro haistoi houkutuksessa olevan kissan ruuan, mutta kun houkutukselle päästiin se pelkäsi ikään kuin purkkia mistä haju tuli. Se meni ihan vaikeeksi eikä loppujen lopuksi suostunut liikkumaan oikein mihinkään. Vasta kun palattiin reilusti taakse päin houkutuksesta uusimaan  Zorro pystyi nollaamaan tilanteen ja suoriutumaan houkutuksesta varsin mallikelpoisesti.

Zorrolle serti viimeinkin

Tänään aamuna lähdettiin Zorron kanssa SDP:lle oman seuran kisoihin. Olin ilmoittanut Zorron jopa kahdelle agiradalle joissa tuomarina molemmilla oli Marjo Heino. Suorat putket ja muutenkin kinkkiset radat oli pop tänään, mutta onhan tuo kivempaa kun painattaa vaan suoraan niin paljon jaloista pääsee. Ensimmäisen radan hankalin kohta oli alku. Monilla koira valui todella pitkäksi toisella hypyllä tehdyssä valssissa ja siksi päätinkin pysyä omassa lemppari ohjauskuviossa, persjätössä. Kyllähän Zorrokin valui, mutta ei kovin pahasti. Vaikeissa hypyissä rimat pysyivät, mutta jostain syystä keppien ja keinun välinen helppo rima tippui. Ei pysty käsittään, vedätinkö kenties liikaa vai luuliko koira, että oltiin loppusuoralla keppien jälkeen. Keinuun olen hyvin tyytyväinen, vauhti oli kokonaisuudessaan jees, vaikkakin se on ihan toista luokkaa kun rimat on medi korkeuksissa.  Tässä vielä rata videona. Tuloksena siis 5vp. ja sijoitus 5./33.

Toinen rata oli ehkä hiukan helpompi. Ihme putki hässäkkää oli, kaksi pitkää suoraa putkea takasi sen, että juosta sai riittävän lujaa. Keinua ei ollut, mutta sinänsä se ei meitä juurikaan olisi haitannut enää. Noh puhtaasti maaliin nollalla. Sijoitus oli taas 5./30. joten hyvin Zorron vauhtikin riittää. Ei se bortsu ole, mutta pieneksi maksiksi pärjää kuitenkin vauhdissa yllättävän hyvin. Se oli kolmas nolla se ja siten serti on nyt plakkarissa ja kakkosluokan ovet auki. Nähtäväksi jää tullaanko tätä mahdollisuutta ikinä enää käyttämään...
Toiselta radalta ei videota valitettavasti ole.

Voittajafiilis!

Tilastoa Zorron ykkösluokasta ajalta 3.3.12-13.4.14:

Startteja yhteensä 14 kpl,

joista hyllyjä 5 kpl

ja 5vp. 6 kpl

ja nollia tietysti 3 kpl

Kauanhan siinä meni, mutta toisaalta kovin montaa starttia ei otettu ja mahtuuhan väli reilun vuoden mittainen kisataukokin!

Treeni- ja kisapäivitystä

Mihin tää aika oikein menee? Noh taas täytyy yrittää kuroa jättämää kiinni ja päivitellä lyhesti koko kuukauden tapahtumat. Mennään laji kerrallaan

Kaunis poika

Jälki
Rommin kanssa ollaan tehty kaksi jälkeä. Ensimmäinen oli Valkeakoskella 6vrk vanha ja jotain 3km pitkä. Maasto vaihteli taajamasta metsään ja takaisin. Ei siis ihan piece of cake tai niinhän mä luulin. Lähtö tapahtui isolta kentältä jossa maalikoira oli usein juoksennellut vapaana. Hienosti Rommi jonkin aikaa skannasi kenttää ja lähti suorilta oikeaan suuntaan. Ensimmäisessä risteyksessä oli hiukan pihalla, luultavasti veti sellaisella höyryllä ettei ajatus ihan pysynyt kasassa. Sen jälkeen ei mitään ongelmia enää ollutkaan. Metsäpätkälle tultaessa vauhti hiipui todella oudosti. Edes liina ei ollut koko ajan kireällä vaan koira eteni hyvinkin rauhallisesti. Luultavasti Rommi oli jo vähän väsynyt, mutta parin tauon jälkeen jatkoi kuitenkin hommia hyvin.Taajamassa taas piristyi. Ilmaisu oli ok, hiukan sai taas odotella että katsoisi oikeaan suuntaan eli pientä välttelyä oli ilmassa.

Viikko edellisestä jäljestä mentiin Härmälään viettämään Pirkanmaan etsijäkoirien 5v. synttäreitä treenailujen merkeissä. Rommille tehtiin tuore reilu 1km helppo taajama jälki. Liikennettä, koiria ja muita ulkoilijoita oli paljon. Rommi lähti hirveellä höökillä taas alussa väärään suuntaan, mutta kun palautettiin lähtöön, otti oikean suunnan. Koko jäljen ajan meidän edessä käveli koira, jonka vuoksi jouduin koko ajan pysäyttelemään Rommia, ettei mentäisi liian lähelle. Tästä johtuen ei koira koko aikana rauhoittunut niin kuin se yleensä tekee. Maali oli mystisesti kadonnut, joten myös ilmaisun kanssa joudutiin taistelemaan. Kaiken kaikkiaan idea helposta palauttavasta jäljestä meni aivan plörinäksi ja koko hommassa oli katastrofin aineksia. Noh sattuuhan näitä...

Maaliskuun 1. päivä, ei ole paljon lumesta tietoakaan

Myös Zorro pääsi synttäreillä jäljestämään. Helppo taajama n. 1,5km pitkä. Zorro teki hyvin oman tapansa mukaisesti hommia. Eteni hyvin, tosin olisi halunnut jokaista vastaantulijaa mennä moikkaamaan. Ilmaisun vei aikas lähelle, koska maali ei näkynyt kaukaa.

Toko/Rally
Ohjattuja tokotreenejä ei ole ollut nyt taas moneen viikkoon, mutta itsekseen on käyty nyt useammin kun kentät alkaa olla kuivia. Myös hallilla ollaan oltu pariin otteeseen itseksemme. Zorron kanssa ollaan mietiskelty luoksetulon stoppia. Tiesin kyllä entuudestaan, että tää tulee olemaan hankala tuolle kun vauhtia luoksetulossa on sillä niin hirveesti. Se kyllä pysähtyy, mutta se valuu ja valuu ja valuu... Täytyi treenata putken kautta tätä vielä paljon. Kaukoja on myös hinkattu nyt myös ulkona. Zorrolla sinänsä tekniikka on ihan ok, tosin välillä se pompauttaa takapäänsä eteenpäin maa-istu vaihdossa. Isompi ongelma on ollut ensimmäisen vaihdon tekeminen. Se pirulainen jää jähmimään maahan. Nyt käyttöön on otettu uusi käsky kaukot, jos se sillä hoksais mitä sen pitää tehdä. Hyppyongelma on ratkaisu ja vanha kaava murrettu, joten ei ongelmaa enää sen saralla.

Rommin kanssa olen hinkuttanut lähinnä seuraamista. Mä niin haluaisin opettaa sille sellaisen tiiviin seuraamisen, mutta en mä tiiä tuleeko siitä mitään. Rommin kanssa olen yrittänyt myös rallytella säännöllisesti, sillä menin ilmoamaan sen rally epiksiin pääsiäisenä.

Meinaavat alkaa rakentamaan jotain meidän ykkös juoksutus- ja frisbailupellolle. Rommi on ihan valmis syömään moiset merkit pois

Agi
Rommi on päässyt pari kertaa hallilla vähän aksaamaan. Se on jännä, että miten hyvin sillä on vielä tietyt asiat hallussa vaikka ei edelliset kerrat on olleet melkein vuosi sitten. Myös kuumuminen alkaa saman tien kun ohjaa koiran vaikka putkeen. Olenkin yrittänyt tehdä niin, että koira saa kuumua, mutta sitten tehdäänkin jotain keskittymistä vaativaa, jolloin kierrosten on pakko laskea. Ihan hyvää treeniä siis ihan vaan elämää varten. Ei, me ei edellenkään unelmoida mistään agiurasta!

Zorro on hömpötellyt menemään agissa tututtuun tapaan. Mä oon yrittänyt opetella juoksemaan kovempaa ja vedättämään sitä enemmän, jolloin Zorrokin saa paremmat vauhdit. Tällä viikolla torstaina käytiin pitkästä aikaa kokeilemassa onneamme kisoissa. Tuloksena harmittava vitonen ja sijoituksena 4./17. Niin lähellä se nolla taas oli, mutta mitäs menin huitomaan sielä hankalan hypyn päälä prkl. Tältä se siis näytti. Videota kun katsoo niin näköjään sitten unohdin juosta kovempaa. Kontaktit on olleet jo pitkään kohtuu huonot, joten en rupea niistä kisoissa nipottamaan. Keinu meni niin hyvin kun Zorro sen nyt pystyy tekemään. Kyllä me se viimeinenkin nolla vielä käydään hakemassa!

Päästiin poikain kanssa mukaan Purina One Hopotuskampanjaan (eli saatiin ilmaiseksi testiin muutama pussi nappulaa). Hyvin on kyseinen nappula toiminut namina. Lisätietoja täältä: http://www.purinaone.eu/koira/

Loma!

Olen tällä viikolla viettänyt hiihtolomaa ei kun talvilomaa ei kun jotain pirun spring breakkia. Lumet alkaa olla kokonaan kadonneet, joten ei tästä voi enää hiihto- tai talvilomasta puhua. Ihme talvi kyllä ollut, eikä aktiivista hiihtotalvea ole vieläkään aloitettu. Ärsyttävää... Noh paljon on kuitenkin tehty muuta! (Tämän postauksen kuvat viime talvelta.)

Viime viikon maanantaina toteutettiin yksi Rommin vuoden tavoitteista. Lähdettiin ennen tokotreenejä Nassun ja Milon kanssa lenkille. Alkuun Rommin reaktio oli tietysti räyh räyh, mutta siitä se rauhottui ja koirat pääsi vielä leikkimään koirapuistoon. Ei mitään ongelmia ollut koko aikana, vaikka Milo oli välillä sitä mieltä, että keppien syöminen on kivempaa kun riekkua kohtuu rajuja leikkejä. Mun vaan pitäisi oppia taas vähän luottamaan tuohon koiraan. Väittäisin myös Rommin keskittymiskyky esim. tokotreeneissä on hiukan kasvanut, eikä se ota niin paljon enää häiriöö muista koirista.

Zorron kanssa aloitettiin avo luokan liikkeiden opettelu jostain ihan uudesta jutusta, eli avo luokan hypystä. Ei ole helppoa, kun kikkarapää on viisi vuotta käsketty koira seisomaan hypyn taakse ja nyt kaava pitäisi rikkoa pistämällä koira istumaan hypyn jälkeen. Paluuhypyssä tulee tuskin mitään ongelmaa olemaan... Mutta tosiaan pitäsi aktivoitua treenaamaan itekseenkin jahka kentät ovat sulia.

Viime lauantaina rally-tokon valkkuryhmää tuli kouluttamaan Katja Tamminen. Koulutus keskittyi enemmän perus juttuihin kuin lajiosaamiseen. Koulutuksessa kävi ilmi, että mä en osaa kääntyä paikallani vasemmalla vaan teen aina pienen lenkin. Tämä taas johtuu siitä, että koira tiellä, koska Zorro seuraa liian edessä olessaan vasemmalla. Oikealla puolella tätä ongelmaa ei ole, koska seuraamispaikka on vähän turhankin takana. Katjan mielestä myös Zorron seuraamispaikka on turhan väljä, mutta ei siitä tiivistä saa vaikka kuinka yrittäis. Kosketuskepin käyttöä suositeltiin myös, joten pitihän se käydä hankkimassa. Vähän ollaan sitä treenattu molempien kanssa, mutta katsoo nyt saadaanko siitä apuja.

Viime sunnuntaina Rommi pääsi privaatti jälkitreeneihin Valkeakoskelle. Jälki oli pari päivää vanha, kaksi kilomteriä pitkä ja maali oli autossa. Alussa Rommi piippasi tuttuun tapaan. Tuntuu, että kun lähtö on vilkkaassa paikassa Rommin on hiukan hankalampi lähteä liikkeelle. Mutta sitten kun vauhtiin päästiin, niin koiraa ei pysäyttänyt mitään. Rommi teki hienosti töitä risteyksissä ja nykyään se hiljentää jo itse vauhtiaan hankaliin paikoihin. Lopussa hiukan arvottiin ilmaisun kanssa. Se teki pari ilmaisua kauempaa ja lähti hiukan kiertämään autoa. Pienellä avulla kuitenkin jatkoi autolle asti ja siitä palkka. Pätevä jälkieläin kaiken kaikkiaan.

Maanantaina olin varannut molemmille koirille fyssariajat Kirsi Piispaselle. Ensin hoidettiin Zorro, joka oli paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Se käytti jopa molempia takajalkojaan tasapuolisesti. Pientä jumia oli lanneselässä ja lapojen seudulla, mutta ei tosissaan mitään pahaa. Rommin vuoro jännitin enemmän, koska sitä ei ole hoidettu kuin kerran aikaisemmin ja siitäkin on yli vuosi aikaa. Noh, Rommihan käyttäytyi hienosti koko hoidon ajan, mitä nyt alkuunsa ei halunnut rauhoittua kyljelleen. Pientä jumia löytyi Rommistakin selän keskiosasta, mutta ihme kyllä edes niska ei ollut jumissa. Kuulemma muutenkin Rommi vaikuttaa lihastyypiltään aivan erilaiselta kuin Zorro. On notkea ja ketterä ja hallitsee koko kroppansa takajalat mukaan lukien hyvin. Miten tähän molempien koirien hyvään kuntoon on päästy? Ei olla venytelty, ei jumpattu, ei olla syöty MSM:ää, vaan ollaan vaan oltu ja elelty niin kuin hyvältä tuntuu. Ainoa asia, josta olen yrittänyt pitää huolen on se, että koirat olisi jo lämpöisiä ennenkun pääsevät rellestämään kunnolla. Ylipäätään päätöntä kaahausta ei enää tehdä päivittäin.

Kuulumiset ajan tasalle

Paljon on taas tehty, mutta yritänpä tähän nyt koota oleellisimmat. Kun kovat pakkaset hellittivät alkoikin ihan vesikelit ja hiihtokelit taitavat tulla vasta ensi talvena. Masentavaa, mä olisin niin halunnut Rommin kanssa hiihtelemään, mutta nyt ei jäälle ole enää mitään asiaa. Rommin yksi tämän vuoden projekti sai kuitenkin alkunsa kun käytiin pitkästä aikaa treffaamassa Rommin siskoa, Fendiä. Alkuun Rommi pörhisteli niin kuin kaikille muillekin koirille. Kun lenkkeiltiin hihnassa koira vähitelle rauhottui ja haistoi Fendiä jo nätisti. Hetken päästä Rommi olikin sitä mieltä, että leikkiä sitä pitäis. Koirat pääsivätkin Pyhäjärven jäälle rällämään oikein kunnolla, eikä mitään ongelmia tullut koko aikana. Mä oon niin onnellinen tästä! Se on todellakin mahdollista totuttaa koira ainakin puoli tuttuihin. Lenkin jälkeen oltiin kohtuullisen puhki:

 Olen myös muutaman kerran käynyt pikaisesti Tesoman koirapuistossa. Puisto on kahtia jaettu, joten ollaan aina ollut keskenämme toisella puolella. Rommi on siis saanut rauhassa tutustua aidan läpi. Toisinaan on tullut sanomista toisten räyhien kanssa, mutta on tullut myös paljon positiivisia kokemuksia.

Jäljellä on käyty Rommin kanssa kahdesti ja Zorron kanssa kerran. Ensimmäinen Rommin jälki oli aika perus ja koira suoriutui siitä ilman suurempia ongelmia. Oikoi hienosti siihen suunnitelluissa paikoissa. Toinen Rommin jälki oli loki 3km pitkä ja vaihtui tuoreelle loppu puolelle. Vanha osuus oli 8-9 tuntia vanhaa. Rommi oikoi taas hienosti ja pysyi jäljellä. Hiukan otti häiriöö millon mistäkin ja yhdessä kohtaa talosta puski niin vahva savun haju, että koiralla meni pasmat sekaisin ja hukassa oltiin. Loppua kohden koira hiukan väsyi, mutta se on tosi hienon näköstä kun koira miettii risteyksissä. Näkee kuinka sen aivot oikein tosissaan raksuttaa!

Zorron jälki oli perus helppo taajama Nokialla. Zorro kyllä etenee nykään tosi hyvin, eikä menetä hermojaan niin helposti. Zorron kulma työskentely on myös huomattavasti parantanut. Voi kun ehtis vaan enemmän treenaan myös Zorron kanssa tätä.

Viime sunnuntaina oli pitkästä aikaa Zorrolla tokokoe. Tuomari Tiina Heino, josta ei itsellä ollut mitään käsitystä, mutta osottautui varsin tiukaksi tädiksi arviointinsa suhteen. Toisaalta linja oli kaikille sama, joten ei voi valittaa. Tulos oli meille joka tapauksessa 167p. ja ALO1 tulos ja sitä myöten TK1, sijoituskin vielä 3/9. Tässä vielä tarkemmat analyysit liikkeistä ja video:

Luoksepäästävyys 9: Nousi seisomaan ja käyttäytyi hillitysti, mutta olis pitänyt vissiin sitten istua

Paikkamakuu 8: Ekalla alas, ekalla ylös, mutta piippas prkl koko ajan. Vieressä ollut bortsu tosin hilas itseensä kokoajan eteenpäin, joten pientä painetta oli.

Hihna seuraaminen 8,5: Kuulemma liian väljää. Itse olen hyvin tyytyväinen ilmeeseen millä lähti liikkeelle heti ekasta liikkeestä asti.

Vapaana seuraaminen 8: Edelleen väljää ja ei istunut välissä kun piti. Olisko mun pitänyt antaa tässä lisä käsky???

Liikkeestä maahanmeno 8: Valu ja oli hidas maahanmenossa

Luoksetulo 10: Hyppäs kyllä taas käteen

Liikkeestä seisominen 7: Valui vielä enemmän ja otti ihme steppaus askelia vielä pysähtyessäänkin

Estehyppy 8: Päivän pellenumero (eihän se ole koe eikä mikään, jos ei tuomaria nauraan saada :). Zorro jotenkin ajatteli, että hän voi suoraa hypyn kautta hakee loppupalkan, luojan kiitos pysähtyi käskystä juuri ja juuri kehänauhojen sisäpuolelle.

Kokonaisvaikutus 9: Hauskaa meillä kuulemma ainakin on :)

Jos tokokeessa ei saanut tarpeeksi nauraa, niin mites tää: Kuinka päästä ulkoa takaisin sisälle?

Rommi on niin oppinut, että jos räyhää takapihalla niin joutuu automaattisesti takasin sisälle. Tätä samaa voi hyödyntää myös sillon kun oikeasti haluaa sisälle. Jos räyhäys ei riitä, niin mites olis pikkuset kimppa ulvomiset :)

Happy B-day to me!

Ompas hyvä otsikko, mutta en mä muutakaan keksinyt! Talvi saapui vihdoinkin Tampereellekin ja koko viikko onkin mennyt kirpeissä pakkaslukemissa. Maanantaina tokot olikin peruttu tästä syystä, joten vuoden aloitus antaa edelleen odottaa itseään. 

Vesitornin vallottajat

Maisemien katselua

Ennen kovia pakkasia päästiin kuitenkin viikko sitten Rommin kanssa jäljelle. Reilu 1,5km rauhallista taajamaa ja runsaasti kulmia. Alku pätkällä Rommi selvästi taas näytti, että mihin suuntaan jälki on menossa ja melkein jo lähti oikaisemaan. Pokka ei kuitenkaan riittänyt ja koira lähti ajamaan kiltisti jäljen päällä. Yhdestä kulmasta meni ohi, katsoi kyllä jäljen suuntaan, mutta ei edes lähtenyt tarkistamaan. Ilmeisesti haistoi edessä olevan piston kärjen ja päätti lähteä sen kautta. Annettiin mennä kun suunta oli kuitenkin oikea. Muuten otti kulmat hienosti, tarkasti, mutta lähti aina oikeaan suuntaan. Tähän hiukan auttaa se, että himmaa koiran vauhtia, jolloin se ei vain paahda kulmista läpi vaan oikeasti joutuu miettimään suuntaa. Lopussa meni myös kulmasta ohi. Sillä kohtaa oli jonkun verran häiriöitä, joten pikkusen meni pasmat sekaisin tai sitten se halusi kiertää maaliin... Valitsi kuitenkin toisen reitin ja eteni reippaasti maaliin. Ilmaisun mä missasin taas, kun en nähnyt maalia eikä Rommi pysähtynyt niin en tajunnut. Suostui se kuitenkin vielä vääntämään rautalankasta asian vähän tyhmemmällekin. Taas voi olla hyvin tyytyväinen tuon Räyhäsen toimintaan. Ensi kerralla reenaillaan noita oikaisuja, koska niistä on vaan hyötyä tosi toimissa!

Tolpaan on hyvä hieroa takamustaan

Rommi odottaa malttamattomana, että Zorro liikahtais ja voi hyökätä

Tällä viikolla ollaan lähinnä nautittu pakkaskelien ulkoiluista. Torstaina Zorro pääsi aksaamaan. Se on kyllä hauskaa kuinka Zorro nostaa kierroksia nykyään radalla. Ei liikkaa vaan niin että se panee itseään enempi likoon. Se saattaa jopa haukahdella kesken radan kököille ohjauksille. Tällä viikolla se meinas vetää komeet lentokeinut, mutta juuri ehti päähän pysähtyä. Olin ihan varma, että nyt tuli taas hirveet traumat, kerran se vähän arkaili ja sitten se meni jo niin hienosti kuin osaa. Zorron on jotenkin kovettunut luonteeltaan muutenkin. Se ei todellakaan ota enää niin helposti itseensä pikku äksidenteistä tai edes siitä, että joku hälle ärähtää. Kastrointiko muka pehmentää koiraa? Meille on ainakin käynyt ihan toisin päin.

Kohtalaisen harvinainen valoilmiö taustalla

Pönötystä

Vapaata baanaa missä rällätä

Tänään lähdettiin synttäreiden kunniaksi vähän pidemmälle lenkille kameran kanssa, kun kerrankin oli valoissa. Päästiin myös avaamaan kauan odotettu jäällä lenkkeilykausi, vaikkei sinne juuri muut olleetkaan uskaltautuneet! On se vaan niin kiva kun on tilaa temmeltää kaikessa rauhassa! Nämä kuvat ovat tämän päiväiseltä lenkiltä ja aiemmin viikolla otettuja!

Onnistunut vuoden aloitus

Ensimmäinen tämän vuoden treeniviikonloppu on takana päin. Paljon on taas ehditty ja oikeastaan kaikki mitä on tehty on mennyt niin superisti, että täytyyhän tätä hehkuttaa! Vielä kun saatais sitä lunta niin kaikki olis hienosti. (Fiilistellään nyt sitten viime talven kuvilla kun ei tuolla jatkuvassa vesisateessa viitsi kuvia ottaa)

Lauantaina oli rommin jälki treenit. Rommin jälki oli liki 2km pitkä, helppoa rauhallista taajamaa (teollisuusalueella), tosin maali oli Lahdesjärven ABC:n pihassa. Alkuun oli pitkään suoraa, jossa koira pääsi purkamaan pahimpia kierroslukemia. Kävi tarkastamassa maalikoiran vanhemman jäljen, mutta palasi tai palautin sen takasin jäljelle. Ensimmäisessä kunnon risteykessä pyrittiin jonkin aikaa. Rommi ilmeisesti haistoi maalin ilmavainulla moottoritien yli ja ei sitten oikeen osannut päättää kumpaa reittiä lähtisi maalin läpi. Seuraavassa kulmassa hieno tarkastus ja sitten oikealle jäljelle. Sitten pitikin tehdä tien ylitys. Muutaman kerran Rommi näytti et tonne mentäis, mutta ei rohjennut tielle ennen kuin minä menin. ABC:n pihassa Rommi päätti valita lyhyimmän reitin maaliin ja kiersi rakennuksen toiselta puolelta kuin maalikoira oli mennyt. Siitä vielä hieno, selkeä ilmaisu, mitä en itse tällä kertaa sössinyt.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä hyvä jälki. Vire oli sopiva ja ajatus pysyi kasassa koiralla paremmin. Maininnan arvoista oli myös parit siirtymät, jotka treeneissä tehtiin autoilla. Neljä outoa ihmistä ja kaksi vierasta koiraa samassa autossa, eikä kukaan rähjännyt, ei edes Rommi.

Sunnuntaina oli Zorron vuoro pitkästä aikaa päästä jäljelle. Zorron jälki oli niin ikään helppoa taajamaa ja pituutta oli n. 1km. Zorro lähti helposti asfaltilta liikkeelle. Ekasta kulmasta ja tien ylityksestä meni ohi, mutta muuten ajoi jälkeä varsin mallikkaasti. Onnistuin jopa huomaamaan, että se merkkasi toista suuntaan kuin mihin eteni. Pikku hiljaa alkaa näköjään itsekkin oppimaan koirien lukemista. Rommi on kohtuu selvä merkeissään, mutta Zorro on hankalampi. Ilmaisu oli Zorrolla perus hyvä. Hiukan itse himmailin koiran vauhtia, että pysähtyi ilmaisuun.

Jälkitreenien jälkeen kävin pikaisesti kotona hakemassa Romminkin matkaan ja jatkettiin Tallille. Tallilla ensin koulutin aksaa tunnin ja sitten käytiin tunnin lenkki Multisillassa ja sitten Zorron rally-treeneihin. Niissä nyt ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Mietittiin käsiapujen häivyttämistä etenkin koira eteen liikkeissä. Mun täytyis opettaa Zorrolle eteentulo ihan erikseen, jotta tajuaisi liikkeen paremmin. Rallyjen jälkeen jäi hiukan halliaikaa, joten hain Rommin myös vierailemaan  halliin. Käytiin ensin hakemassa häiriöö viereiseltä kentältä olevilta aksaajilta, mutta tämä ei saanut Rommin kierroksia nousemaan pilviin! Sitten seuruuttelin ihan aidan takana ja Rommi seurasi paremmin kuin yleensä kotona. Pientä ääntä tuli, mutta ei kiljumista. Sitten meidän puolelle tuli vielä pari koiraa myös tokoilemaan. Sekään ei onnistunut horjuttamaan Rommin optimi virettä vaan koira piti kontaktia älyttömän hyvin eikä kiehunut.  Mentiin lähellekin koiria, tosin putki oli välissä, ja juttelin muiden ohjaajien kanssa. Mitä tekee Rommi? No pitää kontaktia KOKO AJAN! Siinä kohtaa oli jo semmonen voittajafiilis, että vein takasin koira autoon. Tuntuu hiukan hölmöltä hehkuttaa jotain vajaan 10 minuutin onnistuneita treenejä, mutta meille tämä on ISO onnistuminen! Täytyis vaan useammin viedä Rommiakin Tallille...

Loppuun vielä pari Rommin temppuilu videota. Vihdoinkin olen jollekin koiralle saanut opetettua orava istunnan. Rommi ilme on tässä yleensä kyllä ihan yliverto, mutta nyt unen pöpperössä ei ole ihan yhtä humoristinen. Toinen video on Pum käskystä, jolla piti koira saada kyljelleen makaamaan liikkumatta. Rommi hiukan jalosti temppua itse ja nyt se menee sitten selälleen "kuolemaan"

Orava istunta
PUM!