Esiteltiin kaikki mitä ei osata

Monesti käy niin, että kun mennään johonkin koulutukseen, jossa on tarkoitus ratkoa jotain ongelmaa, koira toimii kuin unelma eikä mitään ongelmaa saada demonstroitua. Eilisessä koulutuksessa ei ihan käynyt niin, ei ollenkaan. Esiteltiin kaikki ne meidän osaamattomuudet tai ainakin valtaosa suuremmista puutteista. Oli rally-tokon valmennusrenkaan viimeiset reenit (meidän osalta) DT-areenalla, koutsina koiratanssin puolelta tunnettu Salla Haavisto.

 

 

Meidän ykkösteemana oli todellakin kisavire ja kakkosena ruokahäiriöt, kolmosena vielä istumisprobleeman ratkomista. Heti aluksi meidän tuli tehdä kisanomainen setti. Lyhyellä radalla oli muutama hankalakin kyltti. Ensimmäinen virhe, olisi pitänyt pyytää helpompaa kun heti näin, että Zorro oli huonosti mukana jo lämppäilyissä. Tiesin lähdössä, ettei tulla selvitymään. Radan varrella oli myös purkeissa Ceasaria, jota oli myös taskussa palkkana. Zorro haistoi purkit jo lähdössä ja laamaili yhä enemmän. Taisteltiin ne muutamat kyltit läpi ja pääsin radalla jopa palkkaamaan koiran muutamaan kertaan, myös radan varrella olevista purkeista. Mutta se oli ihan hirveätä, ihan kuin tuo koira ei ikinä olis ollut tuollaisessa tilanteessa saati nähnyt kylttejä. Tehtiin lyhyempää pätkää samalla idealla. Tässä kohtaa Zorro todella tajusi, että purkeista saa ruokaa, eikä meinannut pöksyissään pysyä. Oli pikkunen kiire päästä palkalle, mutta vire kipusi huippuunsa. Parempi kuitenkin niin kuin se perässä vedettävä laama. Purkkien käyttöä Salla suositteli paljon käytettäväksi tulevaisuudessakin. Myös seuraamista tarjoamisen kanssa suositteli meille.

 

Kysyin Sallalta, että miten laamailuun tulisi reagoida, jos sitä ilmenee esim. möllikisoissa. Kannattaako koira viedä vain pois, jos se on laama, vai jatkaa vain innostaen eteenpäin. Paras tapa olisi kuulemma poistua radalta kun se innostuu (hyvällä vireellä 1-2 kylttiä) ja mennä kunnolla palkkaamaan kehän ulkopuolelle.
 

 

 

Varsinaisesti ruokahäiriöistä ei puhuttu sen enempää, koska juuri oltiin haluttu, että koira syttyy purkkeihin kunnolla. Voisin harkita, että purkkit ottaisi radalle ja sinne mentäisiin rauhallisesti yhdessä, jotta järki pysyisi mukana. Myös purkkiin muka namin laittaminen olisi hyvää treeniä Zorrolle, jossa koiraa vain seurautetaan tyhjien purkkien ohi.

 

Istumista katsottiin lyhyesti, mutta siihen ei mitään uutta mullistavaa tullut. Naksulla vähän yritettiin, mutta Zorro olisi paljon mieluummin vain tarjonnut peruutusta edessä. Reeniä pitäisi apparin kanssa tehdä niin paljon, että jotain parannusta tähän saataisiin, että tuskimpa jaksan tätä enää vääntää. Helpoin tapa ratkaista ongelma, on kasvattaa ohjaajan malttia ja Zorron perskarvoja.
 

"Tuhman" koiran selätys

 Monien koirien kanssa käytiin läpi myös peruutusongelmaa. Monella on sama ongelma kuin meillä; koira ei osaa sivulla peruuttaen seurata vaan se opetettu singahtamaan kauheella vauhdilla taaksepäin. Tähän tekivät treeniä seinän vieressä ja odota käskyn toistelua, jottei koira karkaa liian taakse. Myös peruutuksen treenaus rotvallin reunalla on kokeilemisen arvoinen asia.

 

Paljon puhetta oli myös erityisesti lähtörutiineista. Ne tulisi tehdä koiralle niin selviksi, että se tietää kun sen pitää olla valmis ja toisaalta omalla jännityksellä ei ole järkeä pilata koiran hyvää virettä. Ensi kisoissa voisi taas kokeilla sitä, että vetää koiran suoraa häkistä/autosta/seinästä radalle todella lyhyellä valmistelulla. Kyllähän se ne tehtävät osaa, jos vain vire on kunnossa.

 

 

 

Oivalluksia

Välillä sitä tajuaa itsensä todella typeräksi kun huomaa jotain, mitä olisi voinut oivaltaa jo paljon aiemminkin. Parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Tällä kertaa kyse on Rommi räyhäysongelmasta. Olen Rommin kanssa reenannut aina seuraamista ja vielä molemmin puolin, mutta eihän me sitä enää mihinkään tarvita. Keksin sitten kokeilla sitä ohittaessa ja sehän toimi hienosti.

Aikanaan en sitä raaskinut noissa tilanteissa käyttää, mutta enää ei sitä seuraamista tarvita mihinkään, joten voin hyvin sen "pilata" ohituksissa. Kyllähän tuo nostattaa koiraa turhan korkealle, mutta niin tekee vastaan tulevat koiratkin, sillä erotuksella, että seuraamisessa Rommi pysyy hallussa. Aika näyttää miten tämä lähtee toimimaan pidemmän päälle, mutta taas on jotain uutta mitä yrittää. Hyvä minä, kannatti tämäkin jo nyt tajuta!

Hei me kisattiin!

Eilen oli se päivä kun me pääsimme taas kisakehään, ensimmäistä kertaa maaliskuun jälkeen. Kisarutiinien puuttuessa jännitys oli kova eikä asiaa yhtään helpottanut, että noustiin varalta Tamskin joukkueeseen. Ei voi myöskään sanoa, että oltaisiin reenattu kunnolla, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Rata ei ollut mitenkään erityisen hankala, mutta muutama kinkkisempi kohta kuitenkin löytyi.

Radan alku oli taas kankea, koska koira ei ollut täysillä mukana. Ekalta kyltiltä heti -3 tvä, maahanmeno oli tuskasen hidas ja lopulta vasta toisella käskyllä meni maahan. Houkutuksessa ruuat kiinnosti ja koira meinasi karata selän taakse, -1 tvä. Sivulla peruutus ensin uusittiin (-3 uusi) eikä se sittenkään onnistunut, joten -10 tvä myös. Tämä harmittaa, koska peruutusta on tehty paljon ja se on viime aikoina toiminut hyvin. Näillä kohti koira kuitenkin heräsi paremmin tekemään töitä, joten loppu rata tuntui jo paljon paremmalta. Mutta merkiltä otettiin toinen kymppi (-10 tvä), koska koira ei istunut alussa loppuun. Tämä ärsyttää todella, koska näihin yritin keskittyä radalla tosissaan. Videolta näkee, että todella lähellä se istuminen oli, että aika tarkasti Pia kyllä tuomitsi. Peruuttaen askeleissa Zorro oli huonosti mukana, joten sieltä vielä -1 tvä. Käteen jäi siis vaivaiset 72 pistettä. Helppostihan tuosta oltaisiin saatu paljon enemmänkin pisteitä, mutta tästä tämä taas lähtee. Rata videolla.

Koska muut joukkuelaiset pärjäsivät hienosti, vei meidän jengi joukkuekullan. Olihan se hienoo olla voittamassa jotain.

Kisojen positiiviset
- Merkki oli hyvä istumista lukuunottamatta
- Sarjahyppy ja puolenvaihto jalkojen välistä yhdistelmä onnistui suht sujuvasti
- Kisatauko on ohi

Kehitettävää
- Odota ne f***ing istumiset!!
- Peruutusta pitää edelleen reenata ja nimenomaan radan osana
- Kisavire. Millä tuon saa hereille jo ekalta kyltiltä lähtien.

On me treenattukin

Päivitykset lahaa, mutta yritän muistella. Demi ei ole nyt päässyt treenamaan kun ei ole ollut hallille asiaa, tosin lauantaina olisi tarkoitus mennä jotain pientä tekemään.

Zorron rallyt menee laidasta laitaan. Toisena viikkona koiraa ei kiinnosta muu kuin kentän ympärillä olevat häiriöt, joskus taas vire on optimaalinen ja koira toimii todella hyvin. Ja sitten tuleekin kerta, jolloin koira ei pysty keskittymään tekemiseen, koska taskussa on megapalkkana kissanruokaa. Tämän takiahan me treenataan, että löydettäisiin se optimaalinen toiminta vire, motivaatio ja iloisuus tekemiseen. Noh, iloisuutta (tai oikeammin hölmöyttä) ei tarvitse treenata, se tulee ihan luonnostaan.

Zorro on päässyt myös tekemään muutaman jäljen, lyhyitä ilmaisutreenjä kaikki. Sama homma jatkuu tässäkin, toisinaan vedetään tosi hyvin ja toisinaan koira on kuutamallo ihan kunnolla. Onneksi me ei oteta tätä niin vakavasti.

Rommikin on tehnyt muutaman jäljen. Pirkkalassa tehtiin 1,5vk vanha jälki, pituutta taisi olla 1,5-2km. Rommi kiskaisi itsensä suoraan maaliin lyhintä reittiä ja teki kivan ilmaisun n. 500m päästä. Tähän jälkeen olin todella tyytyväinen. Ylöjärvellä tehtiin lyhyt ilmaisujälki, jolla veti ihan todella lähelle maalia, alle 100m päähän näköetäisyydelle. Todella outoa, eikä kyllä mielestäni ilmaissut missään kohtaa aiemmin. Nämä tuoreet tuppaavat muutenkin oleman todella haastavia ja todellakin pitäisi muistaa, että kerta kahdessa viikossa on sopiva tahti jäljestää!

Eilen oltiin Petsamossa, jossa Rommille oli 1km muutaman päivän vanhaa ja siitä tuoreelle vaihto 1km. Vanha meni hyvin ja se yritti ehkäpä ilmaista tuorretta jo vanhalla jäljellä. Vaihto meni myös hyvin ja matka jatkui, mutta kun oltiin n. 600m päässä maalista, tuli ongelma. Rommi olisi halunnut hirveesti lähteä toista reittiä, luultavasti kierrättää toisen kautta, mutta matkasta olisi tullut niin pitkä, ettei päästetty. Voi myös olla että pientä ilmasun yritystä oli tuossa kohdassa. Lopulta Rompu suostui jatkamaan matkaa jäljen päällä ja ajoi taas n. 100m päähän maalista, ihan liian lähelle. Jälki saattoi olla Rommin kuntoon nähden vähän turhan pitkä (jäjestystä tuli n. 3km, 40min) ja haastava, mutta täytyy ehdottomasti uusia joskus.

Muuten Rommin vointi on pikku hiljaa parantunut. Pientä takapäänvenyttelyä tapahtuu päivittäin ja sohvallekin koira kapuaa jo helpommin. Ei hyppää kuitenkaan edelleen.

 

 

 

 

Lokakuun eka

Lokakuun ensimmäinen viikko lähti käyntiin Demin ja Zorro omatoimitreeneillä hallilla maanantaina. Demin kanssa tehtiin alkuun laatikkotreeniä ja sain koiran turhautumaan ja haukkumaan ensimmäisen kerran. Pientä takapään liikettä on saatu aikaiseksi, mutta vielä koira ei ole tajunnut mitä siltä halutaan ja liike tulee "vahingossa". Kiertäminen etukautta mun ympäri alkoi onnistua kohtuu hyvin. Liikkeestä maahan menoa tehtiin niin, että peruuttelen ja koira on edessä. Tämä sujui yllättävän hyvin! Ensin annoin selkeän vartaloavun, mutta lopulta koira meni maahan jo pelkällä käskyllä. Koiran kiertämiset on vaikeita, mutta etupalkalla saadaan onnistumisia. Loppuun tehtiin vielä yhden askeleen seuruuta perusasennosta perusasentoon. Tämä on paha, koska koira pyörähtää niin pienessä hetkessä poikittain. Palkan suunnan kanssa täytyy olla todella tarkana, ettei vaan mene vahvistamaan tuota.

Zorron kanssa ei ollut oikein suunnitelmaa mitä tehtäisiin. Ruutu oli valmiina kentällä, joten sillä aloitettiin. Viime kerrasta on tuhottoman paljon aikaa, joten ihan ei ollut idea kirkkaana Zorron mielessä. Vein pallon odottamaan kerran ruutuun ja Zorron mieliin palautui taas idea. Muutaman kerran juoksutin koiran tyhjään ruutuun ja heitetty pallo palkaksi. Häiriköityä merkkiä tehtiin myös ja ei se vaan meinaa aluksi onnistua. Aina kun vaihdoin lähetyspaikka, Zorro kävi ensin kokeilemaassa merkin ympärillä olevaa vesikuppia, lelua ja namipussia. Ei se vaan osaa, pitäisi varmaan vaan helpottaa treeniä ensin paljon, eli viedä häiriöt huomattavasti kauemmin. Toisaalta teenkö taas ongelmaa asiasta mikä ei oikeasti ole ongelma? Koira on kuitenkin löytänyt merkin kisoissa 90% todennäköisyydellä. Zorron kanssa hömpöteltiin myös paljon puolen vaihtoja. Tässä kyllä huomaa mitä on tehty paljon ja mikä on jäänyt vähemmälle. Edessä puolenvaihto on Zorron lemppari ja tosi helposti se tarjoaakin sitä välistä tai takaa puolevaihdon sijaan. Täytyy pistää edestä puolen vaihdot hetkeksi vähemmälle ja vahvistaa noita muita.

Nämä oli ensimmäiset Zorron ja Demin yhteistreenit ja se tuntui vaikuttavan molempien tekemiseen. Zorron suhtautuminen Demin on kohtalaisen maaninen, mutta Demi myös provosoi toisinaan. Zorro yrittää koko ajan leikittää Demiä ja on koko ajan tökkimässä pikkusta vaikka se kuinka yrittää sanoa rumastikkin Zorrolle. Myöskin mun kiellot menee ihan kuuroille korville. Autossa ne sentään pystyy olemaan rauhallisesti ja samoin vapaana metsässä ollessa, mutta hihnalenkkeily on hankalaa. Mä en todellakaan tajua tätä Zorron fiksaatiota aiemmin jo edesmenneeseen Rosaan ja nyt Demiin. Sillä menee ihan täysin yli tuo homma ja se on raskasta molemmille. Toivottavasti näillä yhteistreeneillä saataisiin nuokin, koska muiden treenikavereiden kanssa ei suurempia ongelmia ole ikinä ollut.



Zorron maaninen nyt leikitään ilme ja ei niin innostunut Rosa

Tiistaina käytiin Rommin kanssa Reviirissä Pipsalla. Rompu ei ole nyt kahteen kuukauteen pystynyt esim. autoon hyppäämään eikä lainkaan venyttelyt takapäätään, eikä se vieläkään ole kunnossa. Koiran lanneselkä kuvattiin hereillä ollessa, mutta ei sieltä mitään löytynyt. Selkeästi kuitenkin aristaa lanneselkää käsitellessä. Diagnoosi oli, että luultavasti lihasperäistä, mutta välilevy tai hermotus ongelmakin voi olla. Nyt ollaan sitten taas kipulääkekuurilla 1-2 viikkoa ja katsotaan mitä tapahtuu. Voi olla myös, että akupunktiota kokeillaan. Eilen oli Rompulla myös osteopatia käynti. Eteenpäin on taas menty, joten ehkäpä tämä tästä joskus helpottaa. Olishan se nyt hienoa jos olisi kaksi ehjää koiraa samaan aikaan.

Eilen oli myös koutsin rallytreenit Zorrolla. Tehtiin SM kisojen voi luokan rataa, joka oli varsin ahdas. Koiraa kiinnosti kaikki mitä oli kehän laidalla ja ohjaaja oli pihalla kuin lumiukko. (Jos sanoo koiralla seis kun pitäisi sanoa seuraa, niin ei ihmekkään jos koira on hiukan sekaisin.) Ei mikään menestys tosiaankaan, mutta tulipahan tehtyä. Tupla saksalaisesta oltaisiin saatu kympin virhe ja tätä treenattiinkin erikseen. Teen liian hätäisen käännöksen itse jälkimmäisessä käännöksessä ja Zorro jää siten jälkeen. Omalla rauhallisemmalla käännöksellä ei ole mitään ongelmaa. Tässä on kyllä selvä ristiriita muiden käännösten kanssa, joissa yleensä olen aina jäljessä. Noh, kuukausi aikaa PM kisoihin, joten lisää treeniä vaan. Ollaan kuitenkin selätetty taas monta ongelmaa, mutta saatu vaihtokaupaksi kasa uusia. Näihän se menee, olishan se nyt tylsää jos kaikki olisi vain helppoa.

Mehän on treenattu, vk 38-39

Viime torstain rally treenejä veti tuomari Taru Leskinen. Tehtiin haastavahkoa rataa, josta Zorro suoriutui kyllä hienosti. Ei suurempia ongelmia missään, mutta kuulemma useampi kymppi olisi tullut vajaista istumisista. Miten senkin nyt taas on unohtanut! Pitää vain malttaa odottaa!

Lauantai aamuna vedin pari tuntia rallyn ratatreenejä ja tehtiin ennen niitä Zorron ja myös Rommin kanssa pikkutreenit. Rommi lähinnä vain leikki ja teki ihan muutaman lyhyen seuraamispätkän. On tuo seuraaminen kadonnut aikalailla kun ei sitä pitkään aikaan ole aktiivisesti treenattu. Zorro teki muutaman häiriköidyn merkin. Meni nameille ja meni pallolle, mutta välillä se merkkikin löytyi. Lisää treeniä siis!

Lauantaina illalla lähdettiin vielä jälki treeneihin. Zorro teki alle kilsan ilmaisu jäljen. Lopussa oli pitkä suora, mutta Zorro ajoi aika lähelle n. 300m päähän. Olisi odottanut ilmaisua aiemmin. Rommin jälki oli 1,5km pitkä ja itse olin sen suunnitellut. Eipä vaan tullut mieleen, että lähdössä oltiin aika lähellä maalia ja Rommi ilmaisikin maalin n. 300m jäljestämisen jälkeen, n. 0,5km päässä maalista. Pätevä punanuttu, tyhmä omistaja.

Tiistaina oli Demin viimeinen alkeiskurssi kerta. Pikkumusta teki niin kuin aina. Tosin nyt se on keksinyt, että myös muilla ohjaajilla on nameja taskussaan ja yrittää välillä kerjätä myös niiltä. Kurssilla ei ihan kaikkia kylttejä käyty läpi, mutta tiedän kyllä mitä meidän pitää reenata, jos joskus kisoihin mielii mennä. Ensimmäisenä se perusasento on laitettava kuntoon ja sitä kautta seuraaminen tullee myös parantumaan. Käskystä on myös opettettava koira kiertämään minut. Tämä helpottaa sekä saksalaista että eteentulojen oikealta sivulle tuloja. Liikkeestä maahan, alusta alkaen. Koira ei osaa mennä suoraa seisomasta maahan vaan kun tarjoaa aina istumista ensin. Viimeisenä koiran kiertämis -kyltit. Paljon on tehtävää, joten katsotaan niitä kisoja joskus ensi vuonna :)

Keskiviikkona oltiin sovittu etsijäkoiraporukalla nosework treenit. Vettä tuli kuin esterin ahterista, joten treenit jäi lyhyeksi, eikä Rommi oikein ehtinyt saada edes ideasta kiinni. Paremmalla säällä sitten uudestaan.

Eilen oli Zorron rallyt koutsilla. Tehtiin merkkiä radalla häiriköitynä. Ekalla kierroksella koira oli pihalla kuin lumiukko ja meni taas jokaiseen hämyyn. Myös sininen merkki vihreällä alustalla tuntuu olevan mahdoton Zorrolle hahmottaa ekalla kerralla. Toisella kierroksella kikkarapää tsemppasi ja teki kaikki merkit kerrasta oikein. Radalla oli myös sivulla peruutus joka onnistui molemmilla kierroksilla. Ensimmäiset kisat pitkän tauon jälkeen on kennelpiirin mestaruuskisat marraskuun alussa. Kuukaudessa pitäisi päästä vähän parempaan vireeseen, varsinkin ohjaajan.

Vk 37 ja vähän seuraavaakin

Viime viikon treenit alkoi Demin rally alkeilla. Tehtiin mm. saksalaista, joka osottautui sekin hankalaksi tuollaisen kääpiön kanssa. Hihnan kanssa pelaaminen, kyykkiminen ja koiran kanssa eri suuntaan pyöriminen on vain niin hankalaa kuin se kuulostaakin. Onneksi tuo pikkumusta on nopea oppimaan. Seuraaminen juosten leviää ihan käsiin ja koira katoaa kauhean kauas. Voi kun saiskin sen kanssa ennemmän treenikertoja, se olis ihan just kisakunnossa (no ei nyt oikeesti).

Torstaina oli Zorron rallyt Koutsilla. Tehtiin lyhyitä, muutaman kyltin häiriö/houkutus pätkiä. Kikkarapää on selvästi edistynyt jo nyt näissä, vaikka treenejä ei ole kuin muutamat tehtynä. Edelleenkin se menee helposti ruoka ja ihmishäiriöihin. Lelut se yleensä katsoo, mutta ei jää kiinni niihin. Selvästi treenivire on nyt myös mennyt parempaan suuntaan, eikä Zorro ota nokkiinsa niin helposti. Se on myös keksinyt uuden tavan reagoida huomautuksiin; Juostaan äkkiä Kristan helmoihin karkuun :D Noh, ainakin sillä on kivaa ja en kyllä itsekkään muista nauraneeni koiran toilailuille treeneissä näin paljon kun tänä syksynä.

Lauantaina olisi ollut mahdollisuus aloittaa Rommin etsijäkoirien jatkokurssi, mutta koska jalka (vai selkä?) ei edelleenkään toimi kunnolla, niin ei haluttu rasittaa koiraa turhaan. Lähdin kuitenkin molempien koirien kanssa treenamaan. Ensin Zorro sai tehdä melkein 2km pitkän taajamajäljen. Eteni välillä ihan kivasti, mutta pientä epävarmuutta oli paikoitellen havaittavissa. Ilmaisu (kai) tuli n. 400m päässä, mutta tosiaan sen ilmaisut on niin vaikeita tulkita, että voi olla et sitä ei vaan huvittanut enää tehdä hommia. Ajattelin nyt ottaa Zorronkin kanssa enemmän jälkitreeniä, koska aksahaaveet on nyt sen osalta kuopattu. Eli ilmaisu treeniä on luvassa, toivottavasti vielä tällä viikolla.

Rommin kanssa tehtiin kaksi ilmaisutreeniä siten, että maali oli 50-100m päässä piilossa, mutta näkyvilllä oli häiriökoira n. 50m päässä. On se jännä miten koiralle kuitenkin näköhavainto on niin tärkeä ja molemmilla kerroilla yritti ensin ilmaista häiriötä, mutta vaihtoi kuitenkin oikeaan koiraan kun palkkaa ei herunut. Hyvä treeni joka sopi myös saikkulaiselle!

Eilen oli jo Demin neljäs rally-toko kerta. Taaskaan ei päästy treenamaan treenien välissä, joten tunti käytettiin taas turhankin tehokkasti. Istu-maahan-kierrä koira oli haastava tehtävä ihan niinkuin oletinkin. Saksalaiset toimi jo paremmin ja muutenkin selän takaa kierto toimi vähän helpommin. Tehtiin lopuksi (liian) pitkää rataa. Hirveellä tsempillä taisteltiin läpi, mutta kyllä se oli liikaa molemmille. Istu-maahan-kierrä koira -kyltillä Demi väsähti niin, ettei osannut mennä enää maahan, mutta muuten tuo meni ihan ok:sti. Tässä videota pikkumustan tekemisestä.

Murheen kryyni on perusasento. Eihän tuolla ole mitään käsitystä asiasta, enkä oikeen tiedä kuinka sitä treenaisin. Kädellä vetämällä on omat opettu mutta kun koira on niin pieni, ei mun selkä kestä tehdä sitä seisaaltaan. Tein sitten polvillani ollessa, mutta en tiedä yhdistääkö tuo koira sitä, ei ainakaan näillä treenimäärillä. Toisaalta haluasin opettaa sen laatikolla, mutta niin ikään vaatii pirusti treeniä. Ei taida olla oikotietä onneen tässäkään asiassa :D