Heps kukkuu täältä muuttolaatikoiden keskeltä. Meidän muuttoon ei ole aikaa enään kun vajaa pari viikkoo ja tavarat ovat pikku hiljaa siirtymässä laatikoihin! Taas taidan olla vähän turhankin ajoissa pakkaamassa ja Zorrokin on ollut ihmeissään, että mitä mää oikeen teen. Mutta parempi näin, niin ei tuu sitten hirveetä ressiä muuttopäivänä.
Ja sitten reenailuihin... Tiistaina oltiin Piskien reeneissä. En nyt kuollaksenikaan muista, et mitä siellä tehtiin. Twisteja oli radalla ja radan alkuun tehtiin pakkovalssia. Ilmeisesti meni reenit kuitenkin ihan hyvin kun mitään muistikuvaa ei ole. Keskiviikkona sitten tallilla tehtiin melko haastavaa radan pätkää tai ainakin mun aivokapasiteetille se oli liikaa siihen aikaan illasta. Kyllä se oikeesti vaikuttaa reeneihin, et viimeks päästiin radalle vasta kymmenen aikaan illalla kun taas normi päivänä mä olen nukkumassa tai vähintäänkin horroksessa sillon. Herätyskello kun muistaa joka aamu herättää vähän viiden jäljestä :) Zorrolle tuotti tuskaa taas hypätä seinän vieressä hyppyjä vaikka vire muuten olikin hyvä. Sitten mää meen vielä turhautuun siihen niin eihän siitä mitään meinannut tulla! Reeneistä jäi kuitenkin lopulta hyvä fiilis kun löydettiin ihan uus ohjauskuvio joka sopi meille kuin nenä päähän. Oli siis paikka missä olis melkein pitänyt takaaleikkaus/sylkkäri tehdä. Meiltähän noi ei vaan onnistu, koska Zorro ei tajua juosta mun ohi ja jos mä jään paikalleni seisoskeleen niin koira pysähtyy myös. Sen sijaan ohjasinkin koiraa toiselta puolelta ja tein flipin, jolloin Zorro teki todella nätin hypyn, jossa siis suuntaa piti muuttaa. (Pitäs ehkä hommata joku ratapiirustusohjelma, jotta sais havainnoillistettua näitä selityksiä) Flippikin on vähän persjätön ja jaakotuksen tapainen kuvio, jossa vastasella liikkeellä koiralle kerrotaan, että mihin hypyn jälkeen jatketaan matkaa. Mukava onnistuminen treenien loppuun kyllä pelasti sen päivän.
Torstaina pidettiin välipäivää, mutta perjantaina päästiin pitkään odotettuun rally-tokoon. Rally-tokossa Zorron on vähän ihmeissään ja kylttien ja maan haistelua pitää harrastaa aina kesken radan. Syykin selvisi myöhemmin: yhdelle samoissa reeneissä olleella nartulla alkoi juoksu vielä samana päivänä. Eteen tuloa on treenattava paljon edelleenkin, vaikka paljon sitä on kotona tehtykin. Sit pitäs muistaa et rally-tokossa ei omia hermojaan sais menettää ollenkaan vaan pyrkiä pitään hyvä vire itsellään läpi reenien, vaikka koira ei menisi täydellisesti.
Lauantaina käytiin SDP:llä mölli agi kisoissa, mutta siitä tarkempi postaus kunhan saan videon radasta itselleni. Sunnuntaina pidettiin välipäivää koska toko treenit oli siiretty maanantaille. Tänään oltiin sitten tokoilemassa. Meitä oli hirveen paljon porukkaa sielä, ainakin kymmenen koiraa. Aluksi otettiin kahden minuutin paikkamakuu. Ensimmäisen minuutin aikana Zorro oli noussut ylös ainakin kolme kertaa. Se vinku ja vikisi ja lopulta ei suostunut menemään enää maaten. Kun menin koiran luo, se vaan tärisi. Ilmeisesti poikaa oli alkanut pelottaa siinä outojen koirien välissä, joten vein sen vaan kaikessa rauhassa pois rivistä. Voihan kökkö, miten vaikeeta on pelkästä paikkamakuusta tullut! Loppu reeneistä otettiin seuraamisen nopeuden muutoksia, ruutua, luoksetuloa ja muutama hyppykin. Nämä meni kaikki hyvin, mutta noudon kanssa olikin sitten ongelmia. Ensiksi tuo kauheesti innostu kapulasta mutta sitten kun se tajus et sillä ei saakaan leikkiä vaan se pitää antaa aina pois, niin sit loppu mielenkiinto koko kapulaa kohden. Pitäsi varmaan kotio hommata kapula et sais sitä reenailtua muutenkin. Kaiken huipuks menin ilmottamaan Zorron möllitokoon 24.9, tekemistä on ainakin sen paikkamakuun kanssa. Se on vaan niin huono kun yksin reenaminen on niin eri asia kun outojen koirien kanssa! Täytynee kuitenkin jotenkin pyrkiä rauhottaan koira siihen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti