Huonoa tuuria ja oivalluksia

Reilu viikko sitten meidän piti jatkaa Zorron kanssa kisaputkea kahdella rally startilla. Nämä olivat meidän viimeiset kisat, joissa oltaisiin voitu SM-kisoja ajatelleen tehdä parempaa tulosta. Epävarmaa on päästäänkö kisoihin mukaan 93 pisteen tuloksella, mutta nyt ei voi kuin toivoa. Kisaamaan ei siis päästy, koska Zorron anaalirauhanen meni tulehtumaan ja oli ehtinyt fistelöitymään jo ihon läpi, kun asian huomasin. Perjantai aamuna tajusin, että koira nuolee takamustaan todella paljon. Kun katsoin takapuolta, puski märkää ihan kunnolla ihossa olevasta haavasta. Luulinkin ennen ell reissua, että Zorro on telonut takapuolensa jossain. Näin on käynyt aiemminkin. Mitään aiempia oireita ei ollut, vaikka se on varmasti ollut kipeä. Zorro ei petä koskaan; kipua ei tunneta tai ainakaan sitä ei näytetä! Lääkäri totesi myös, että ympäröivät kudokset laajalti tulehtuneen. Zorroa ei onneksi tarvinnut rahoittaa rauhasten huuhtelun ajaksi ja kiinnostus takapuolta kohtaan katosi oikeastaan hyvin pian huuhtelun jälkeen. Lääkkeeksi kipulääkettä, antibiootteja ja sinkkivoidetta. Persus lähtikin nopeasti paranemaan, mutta antibiootti kuuri kestää vielä muutaman päivän.

Kovan onnen pönttöpää

Taukopaikalla

Vajaa viikko edellisen lääkäri reissun jälkeen, huomasin, että nyt Zorro nuolee toista etutassuaan oudon paljon. Tassua tutkiessa totesin kannuskynnen melkein katkenneen puolesta välistä. Tassu oli selvästi kipeä, joten kauluri takaisin päähän, kipulääkettä nassuun ja uutta aikaa varaamaan lekuriin. Onneksi kynsi oli napsahtanut sen verran siististi poikki, että kynttä ei tarvinnut kuoria, mikä olisi taas ollut isompi operaatio. Lisää kipulääkettä ja side jalkaa suojaamaan oli lääkärin ohjeistus. Samalla käynnillä katsottiin anaalien tilanne, mitkä näyttivät suht. hyvältä. Huuhdelleessa todettiin, että vähän oli vielä tulehdusta rauhasessa jäljellä, mutta ympäröivän kudoksen tulehdus oli parantunut. Kontrolloidaan nämä anaalit vielä parin viikon päästä, että voidaan varmistaa niiden oikeanlainen toiminta. Kaikista näistä vastoinkäymisistä huolimatta ollaan jatkettu elämää suhteellisen normaalisti. Lenkkeillä Zorro pystyy nyt jo hyvin ja viikonloppuna oltiinkin oikein telttaretkellä. Se oli koirille (ja omistajalle) ensimmäinen yö teltassa. Rommi nukkui varsin makeasti, tosin jalat olivat aamulla kunnolla puuduksissa, kun se oli nukkunut koko yön samassa asennossa. Zorro nukkui vähän huonommin (tai ei ollenkaan) ja oli aika puhki kotiin tultaessa.

Rommi näyttää tosi onnellista mökkeilijältä :D

Eilen tehtiin Rommin kanssa parin viikon tauon jälkeen nose workkiä kotona. Oltiin möllikisoissa ennen taukoa ja ne menivät kyllä ihan persiilleen, joten tauko oli paikallaan. Haluaisin, että koira olisi jo lähtöviivalla paremmalla vireellä ja keskittynyt työn tekoon, eikä sähläämiseen. Haluaisin myös, että koira ei lähtisi summan mutikassa etsimään huoneesta vaan etenisi mahdollisimman suoraan hajulle. Teinkin nyt niin, että palkkasin koiraa lähtötilanteessa, kun se haisteli kohti etsittävää huonetta. Rommi näppäränä koirana tajusi idean nopeasti ja 5/6 löydöstä tuli todella nopeasti koiran edetessä suoraan lähdöstä hajulle tarkentamaan. Näistä nopeista löydöistä annoin oikein kunnon kehut namien lisäksi ja Rommihan oli ihan liekeissä tästä superpalkasta. Mä kun aina ajattelen, että tuo palkkautuu millä vaan, niin kyllä siinä oli ihan todella suuri ero, kun vähän panosti palkkaukseen. Sillähän meni kuppi ihan nurin ja se juoksi ympäri kämppää hepulissa, kun oli niiiiin hyvä! Joskus sitä tahtoo tällaiset perusjututkin unohtumaan, kun muka tuntee koiransa.

Makkaroiden vaihtimista sivusilmällä