perjantai 15. maaliskuuta 2013

Viikot 10-11


Viime viikolla keskiviikkona olin Zorron tokotreeneissä, mutta lunta tuli vaakatasossa ja oli niin pirun kylmä, että treenit loppuivat lyhyeen. Kerran tehtiin liikkeestä seisominen. Stoppi on hyvä, mutta koira tuppaa mennä istumaan kun palaan sen viereen. Täytyisi ottaa joku tehokuuri kyllä näille, vaikkakaan tämä ei meidän tokotreeneissä ole kyllä ongelma nro 1.

Torstaina oli tarkoitus mennä aksa treeneihin ja sen jälkeen Rommin kanssa hiihtämään, mutta treenit peruttiinkin ja homma meni perus lenkkeilyksi. Päädyttiin Tohlopin jäälle taas, missä oli kyllä hieno keli. Irtolunta ei juurikaan ollut hankikannon päällä, pakkasta oli n. 5 astetta, eikä tuulesta ollut tietoakaan. Täydellinen tyyni keli siis, eikä ketään muita ulkoilijoita jäällä. Koirat pääsivät juoksemaan sydämensä kyllyydestä ja minä ihailin auringonlaskua.

Perjantaina heti töiden jälkeen päätin lähteä hiihtämään jäälle molempien koiruuksien kanssa. Ilma oli taas kun morsian, tosin tuuli oli kova. Homma oli heti ihan tuhoon tuomittu ja olin ekan kerran turvallani, ennen kuin metriäkään oltiin hiihdetty. Rommia ei kiinnostanut vetää kunnolla ja olisi mieluummin paininut Zorron kanssa. Päivän aikana jäälle oli kasaantunut luntakin, joten homma meni taas umpihankihiihdoksi. Jäällä oli muutenkin liian paljon häiriötekijöitä, joten eihän siitä mitään tullut. Enää en kyllä hiihdä kun kunnon ladulla.

Lauantaina oli sentään aktiivisempi päivä. Lähdettiin tallille ensin aksaamaan Rommin kanssa. Tehtiin helppoa takaaleikkaus treeniä, jossa kierrokset meinas kuitenkin lähteä nousuun kun huidoin ohjauskuvioita koiralle. Kerran pistin koiran jäähylle kun lähti häröilemään A:lle itekseen. Ääntä tuli myös jonkin verran ohjauksen aikana, mutta hallinta piti kuitenkin hyvin. Loppuun tehtiin vielä puomia yksittäisenä. Kontaktit on päässyt hiukan unohtumaan, mutta eiköhän ne sieltä taas löydy. Loppuun taas seurauttelin koiraa läpi kentän ja haettiin mahdollisimman suurta häiriötä viereiseltä kentältä, ei mitään ongelmaa. Nyt tuntuu siltä, että tarvittaisiin ainakin ihmishäiriötä oikein kentälle asti, mutta kukahan uskaltaa tulla meidän kanssa samalle kentälle. Ehkäpä mä yritän ensin saada tuon puoliskon mukaan treeneihin.

Treenejä jatkettiin rally-tokon merkeissä. Nyt toin molemmat heti häkkiin kentälle ja Rommikin käyttäytyi hienosti. Ei se ole nyt pitkään aikaan ärissyt kellekkään, kiihtyy tosin lenkillä aina muita koiria kohdatessa.  Halliin menossa Rommi on jo ihan pro. Se ei kisko, eikä juuri piippaa vaan odottaa nätisti, että saa mennä luvalla halliin sisään. Zorro oli taas taattu oma itsensä. Tekee kivasti hommia koko ajan, eikä mikään liike ole enää suuri ongelma, paitsi se käytösruutu. Zorrolle tuntuu olevan 2min paikalla istuminen ihan mahdoton tehtävä. No kyllä sitä voidaan nousta mestariluokkaan ilman sitäkin taitoa, tosin valioksi ei sillä tulla :) Rommille rata oli haastava, mutta hyvinhän tuo kuumakalle siihen taipui. Täytyy ehkäpä mennä senkin kanssa kisoihin taas pikku hiljaa. Ainakin (rally-toko)seuraamiseen ollaan saatu niin paljon varmuutta lisää, ettei tarvi enää pelätä että se lähtee ihan hyppysistä.

Tänään olikin taas agilityn täytteinen päivä ilman koiria. Agilityn koulutusohjaaja kurssi siis. Taas tuli paljon lisää tietoa monestakin asiasta. Mm. keinun opettamiseen tuli selkeyttä lisää. Tässä nyt vähän mietinkin, pitäskö mun vielä kerran koittaa Zorrolle sitä opettaa, josko päästäisiin kuitenkin vielä se viimeinen nolla ykkösistä hakemaan. No kattoo nyt, tuskimpa siitä ainakaan helppoa tulee.

Kotiin päästyä treenailtiin vähän kotosalla. Rommin kanssa seurailtiin. Pikku hiljaa alkaa taas tuntumaan, että oikea paikka alkaa löytymään, voimaa saisi olla enemmän, mutta hiljaa hyvä tulee. Koulutusta kyllä tarvittaisiin. Tehtiin myös tuolin kiertoa, mikä saa koiran monesti nostamaan kierroksia. Niin kävi myös nyt, mutta kun oma liike oli mahdollisimman rauhallinen ja vähäinen kierrokset pysyy. Heti kun aloin liikkumaan enempi, tuli ääntä. Miten ihmeessä saa koiran totutettua siihen, että minäkin voin liikkua???

Rommista on nykyään myös joka ilta ihan oikeasti hyötyä: 

Tällä viikolla tokot oli peruttu pakkasen takia. Itekseen on tehty paljon treeniä kotosalla ja myös k-raudan pihassa käytiin pienet toko treenit tekemässä. Eilen oli Zorron aksat, missä ei ollut mitään kovin erikoista. Tosin itseni ja koirien lisäksi en muistanut ottaa mitään kamoja mukaan kun reenireppu jäi kotiin. Noh Valtsusta kävin hakeen jotain nameja, jotka vielä maistuikin Zorrolle :)Treenien jälkeen mentiin taas Rommin kanssa Peltsulle. Pakkanen oli laskenut jo hyytäviin -15 asteeseen, mutta sitkeästi vedettiin kierros ympäri. Rommi veti nyt koko matkan hienosti, eikä nyt ollenkaan jouduttu pysähtymään, joten oli varmasti meidän nopein kierros. Harmittavasti puhelimesta loppui akku, eikä päässyt sport trackerillä mittailemaan.

Tänään oli täydellinen keli ja ryntäsinkin heti töiden jälkeen ulos kameran kanssa. Ihan kaikki otokset ei onnistuneet ja suurin osa kuvista näyttikin tältä:

Mutta joitain vähän enemmän onnistuneitakin ruutuja sain kuvattua:







Epämuodostunut Rommi :)

Mites toi Rommin asento?

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Hiljaiseloa, tavallaan...

Tuntuu ettei ole mitään kerrottavaa meidän treeneistä kun ei Rommin kanssa päästä aksailemaan. Tuntuu ettei olla oikeen tehty mitään, vaikka tosiassa menty ollaan tukkaputkella molempien kanssa edelleen. Zorron kanssa ollaan harrasteltu terapia-agilitya. Se on vaan niin kivaa ja vaivatonta. Niin kuin koutsi sanoi, Zorrossa ei ole kun yksi vika: se, että se on maksi. Niinpä ja tietysti saisihan sitä vähän kovuutta myös olla lisää, mikä huomattiin erityisesti eilen. Oltiin meinaan Zorron kanssa target teamin treeneissä. Paikalle ei saatu riittävästi tuuraajia, joten päätin kerrankin viedä Zorron oikeen koulutukseen :) SDP:llä oltiin, mutta eri kentällä kun yleensä ollaan oltu, lämmittimen vieressä tietysti. Zorrohan jotenkin onnistu pelästymään puhallinta, eikä se oikestaan pystynyt enää sen jälkeen toimimaan siinä kulmassa. Kontaktit oli epävarmoja niin kuin nykyään aina on. Hyvän mielen treeni kuitenkin vedettiin ja eiköhän me jotain opittukkin. Rata oli melko simppeli ja sinänsä hyvä Zorrolle, ettei ollut mitään hirveätä vääntöä vaan kohtuu suoraa mentiin. Rata näytti tältä:

Zorron kanssa ollaan myös päästy tokotreeneihin, missä ei ollut mitään erikoista. Edelleen nouto ulkona on hankala, mutta saatiin sentään joitain onnistumisia. Liikkeestä maahanmeno näytti kuulemma jo hyvältä. Näköjään motivaation kasvaminen on saanut nopeutta liikkeesseen, vaikkei sitä hirveesti olla treenattukkaan. 

Meidän piti mennä lauantaina kisailemaan rally-tokossa Zorron kanssa, mutta jouduin hakemaan koiralle antibiootit. Tyyppi oli telonut persuksensa ilmeisesti lenkillä ja vekki oli varsin ilkeän näköinen kun huomasin sen. Koiraa se ei tosin ole vaivannut edelleenkään ollenkaan. No ehkäpä me ens kuussa päästä kisaamaan. Suunnitelmissa on myös osallistua möllitokoon.

Rommin kanssa ollaan hengattu vaan kotona, no ei vaiskaan. Rommin kanssa ollaan mm. käyty keksi kertaa vetohiihtämässä Peltolammilla. Kyllä koira tajuaa mitä sen pitäis tehdä, mutta sen suurempaa paloa ei sillä ole. Toisaalta on vain ihan hyvä, että koiran kierrokset pysyy aisoissa. Myös tokoilun makuun on taas päästy pitkästä aikaa. Koira kestää hienosti häiriötä ja keskittyy hommiin. Hiukan luottamus pulaa mulla kuitenkin siihen on, enkä uskalla esim. päästää koiraa vapaaksi mitään tehdessä. Nyt kuitenkin tämä tokoryhmä loppui ja nyt onkin harkinnassa pitäskö oikeen rahallisesti panostaa tähän harrastukseen, paremman puutteessa :) 

Rally-toko treeneissä Rommi on lähinnä treenannut pelipaikalla olemista ja halliin sisään tuloa. Tuntuu, että koira alkaa tajuamaan, mistä lentää hallista pihalle ja se yrittää keskittyä enempi muhun kuin muihin kentällä liikkuviin ja haukkuminen hallissa on nyt ehdoton ei. 

Tänään varasin pitkästä aikaa tallille oman vuoron. Zorron kanssa tehtiin vähän seuruuta, paikkamakuuta. Aksailtiin hyppytekniikka ja kontakteja sekä muutama kerta keppejä. Rommin kanssa seuruuteltiin ympäri hallia mukavassa vireessä. Sitten tehtiin yhtä hyppyä. Muutaman toiston jälkeen koira alkoi kerätä kierroksia (ja ääntä) joten koira jäähylle autoon. Hetken päästä päästiin taas jatkamaan. Nyt tehtiin jo 3-4 hyppyä hyppytekniikan muodossa, mutta taas kierrokset alkoi nousta joten koira pääsi toisen kerran jäähylle. Kolmannella yrittämällä tehtiin jo kokonaista kuuden hypyn sarjaa, eikä koira ottanut liikaa kierroksia. Pitää vielä huomoida että toisella kentällä myös aksattiin, muutaman kerran Rommi jäi kuuntelemaan toisen kentän ääniä, mutta keskittyi sitten taas hommiin. Jokaisen sarjan jälkeen koira tuli multa vielä erikseen hakeen namia, eikä todellaakaan lähtenyt haahuilemaan edes toisen kentän suuntaan. Kaikki siirtymät tehtiin käytännössä käskyn alla ja tuntui, että mulla oli homma kohtuu hyvin hallussa. Ehkä tää tästä, kun vaan saadaan tällaisia onnistumisia paljon lisää. Loppuun seuruuttelin Rommia vielä ihan toisen kentän vieressä, mutta hyvin jaksoi pikku eläin keskittyä vielä siinäkin vaiheessa. Toisella kentällä mentiin putkea ja haukuttiin ja Rommi se vaan keskittyi nakkeihin <3 Oli siis ehkä ensimmäiset Rommin aksa treenit missä koira ei huutanut koko aikaa, täydellistä hiljaisuutta mun on turha tuolta ikinä vaatia, koska piippaus tuntuu olevan sisään rakennettu ominaisuus.