Toteumia ja tavoitteita

Toteumat 2016

 Zorro:

"Rallya lähdetään tekemään ennen kaikkea ilon kautta. Yritetään unohtaa 95p. tavoitteet ja tehdä vain omaa hyvää suoritusta. Keskitytään heikkouksiin, kuten ruokahäiriöihin ja kisavireeseen. Jatketaan treenailua valkkuryhmässä hyvässä seurassa. Yritän myös tehdä jonkinlaista suunnitelmaa mitä pitäsi treenata ainakin ennen jokaista treenit kertaa."

Väitän, että niissä harvoissa kisoissa joissa tänä vuonna käytiin, asenteeni on ollut parempi. Olen yrittänyt keskittyä pieniinkin positiivisiin asioihin. Kisastartteja kertyi tälle vuodella kokonaista 6 kpl, joista 4 tulosta ja 2 alle 70 pisteen suoritusta. Hyväksyttyjä tuloksia oli 71% kisoista,  kun vastaava luku vuonna 2015 oli 58%, myöskin hyväksyttyjen tulosten pistekeskiarvo oli muutaman prosenttiyksikön parempi. Ysivitoset antavat edelleen odottaa itseään, mutta kyllä niiden joskus on pakko osua meillekin. Treenit on ollut vähissä kaikesta sairastelusta johtuen. Uskon kuitenkin, että oli hyvä päätös jättää TamSKin valkku ja siirtyä ohjattuihin treeneihin Koirakoutsille. On niin kiva kun ei tarvi itse aina miettiä mitä pitäisi treenata.

Agi luultavasti jätetään kesällä tauolle. Vaikka Zorro lajista pitääkin, täytyy miettiä lajin kuormittavuutta koiralle. Ikää kuitenkin on jo. Pyritään kisailemaan kuitenkin omien halujen mukaan.

Agi loppui jo aiemmin kuin olin kuvitellut selkävaivojen vuoksi. Viimeiset treenit käytiin maaliskuussa ja eiköhän se ollut tässä, vaikka ikävä lajia kohtaan on edelleen kova. Tammikuussa ehdittiin pari kisastarttia ottamaan

Tokossa otetaan tosissaan tavoitteeksi kisat. Kuntoon täytyisi vaan ensin laittaa ruutu, merkin kierto ja seuraamisessa olisi niin paljon kehitettävää.

Joo ei tosiaankaan oltu kokeissa. Ei päästy treenaamaan niin kuin olisi pitänyt. Edistystä kuitenkin ehti alkuvuodesta tapahtua ja väittäsin, että ruudun suhteen lamppu on syttynyt kikkaran päässä :)

Jälkeä tehdään jos jaksetaan ja aika riittää. Se tekee kyllä Zorrolle niin hyvää ja tuo koiralle itseluottamusta. 

Muutamia jälkiä tehtiin vuoden aikana ihan vain mielen virkistykseksi.

Muuta: Toivottavasti pysytään yhtä terveenä kuin 2015. Ei yhtään turhaa lääkärireissua.

Tämä tavoite jäi ehkäpä kaikkein kauimmaksi. Lääkärireissuja, kipulääkkeitä, röntgenkuvia, ontumisia... niitä on vuoteen mahtunut ihan liikaa. Onneksi voi todeta, että pahin on takana päin toivottavasti. Onni on myös se, että Zorro ei pahemmin ole kipuillut, vaikka kipeetä on varmasti tehnyt. Se vaan jaksaa aina olla iloinen oma itsensä <3

Rommi:

Rally, Toko, Agi: Tehdään kotona mitä tehdään, ehkä hallilla voisi joskus käydä vähän aksaamassa.

Onhan näitä tehty aina sillon tällön. Agia ei käyty kertaakaan tekemässä. Loppuvuodesta olisi ollut aikaa, mutta koiralla selkävaivat estivät.

Jäljellä otetaan revanssi pääsykokeesta ja toivottavasti jatkokurssi paikka sitä myöten aukeisi. 

Revanssi otettiin ja siinä myös onnistuttiin. Pääsykoe on suoritettu huhtikuussa, mutta jatkista ei olla vieläkään aloitettu. Selkävaivat estivät syksyllä kurssin aloittamisen. Treenattu on kuitenkin suht säännöllisesti ja olen saavuttanut kohtuu hyvän luoton koiraan.

NoseWorkia tehdään ja yritetään päästä myös porukalla treenailemaan. Kolmannen hajun (laventeli) opettaminen pitää myös tehdä kunhan laakerinlehti on varma. Kisat, kunhan ne virallisesti alkaa!

Tää on jäänyt kyllä aikas vähälle huomiolle. Virallisia kisoja ei ole vielä ollut ja treenattu on harvakseltaan, mutta kyllä Rommi kaikki hajut haltsaa. Porukalla kävin kerran treenaamassa :)

BATti täytyisi taas alkaa tosissaan treenaamaan porukalla. NinjaBATia paljon arjessa. 

Tämäkin on jäänyt vähälle, mutta kesällä kyllä muutamat treenit käytiin tekemässä. Arjessa kyllä käytetään jos pystytään

Muuta: Terveyttä ja arjen helpotusta edelleen.

Eihän se Romminkaan kohdalla ole toteutunut. Alkuvuodesta katkesi kynsi harmittavan vahingon seurauksena. Elokuun alussa meni selkä jumiin ja koira oli hetkittäin erittäin kipeän oloinen. Sormet ristissä toivon, että tämäkin selkävaiva olisi selätetty. Kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen on oppinut kyllä arvostamaan hyvin pieniä asioita. Kuinka hienoa onkaan se, että koira pystyy hyppäämään itse autonperään tai, että se venyttelee itseään! 

Jos vuotta 2016 katsoo kokonaisuutena, se on ollut vaikea niin monella tapaa. Surua ja murhetta on  tullut vastaan ihan riittävästi niin koiriin kuin muuhunkin elämään liittyen. Toki pieniä ilon pilkahduksia on mahtunut ja niistä on totisesti osannut nauttia. 

Tavoitteet 2017 

Zorro: 
Rallya jatketaan niin kauan, että ne ysivitoiset sieltä napsahtaa :) Kehityskohteina erityisesti takapäänkäyttö ja vireenhallinta jutut. Jatketaan Koutsilla treenaamista edelleen, mutta kotonakin pitäisi taas jaksaa kunnolla aktivoitua ja käydä hallilla edes joka toinen viikko. Tavoitteena on myös päästä SM-kisoihin.

Agilityä olisi kiva päästä vielä vähän höntsäämään, edes ihan vaan itsekseen matalilla rimoilla. Talvella ei kuitenkaan aleta repimään, joten tämä saa odottaa lämpimämpiä kelejä

Tokon kanssa en tiedä mitä tekisi. Motivaatio itsekseen treenata, on huono, mutta jos sattuisi sopiva kurssi tuleen vastaan niin voisin mennä. Jos intoudutaan, niin avo:n korkaus olisi mahdollista.

Jälkeä tehdään sen mukaan kun jaksetaan ja kyetään koiran mielenvirkistykseksi.

Selkävaivat pyritään selättämään nyt kokonaan ja toivottavasti tuleva vuosi päästään treenaamaan täysillä. Toivotaan myös, ettei muita terveysongelmia ilmene. Alkuvuodesta meillä on lihashuoltokurssi, jolle Zorro pääsee mukaan.

Rommi:
Jälkihommissa pyritään jatkokurssi aloittamaan ja toivon, että sitä kautta ovet aukeaisi myös tosietsintöihin.

NoseWorkissä toivon motivaatiopuuskaa. Keväälle on kurssi buukattuna, joten eiköhän se motivaatiokin sieltä tule. Tänne kurssille ollaan menossa. On niin nätti koira kuvituskuvana, että pakkohan se oli ;) Toivottavasti saataisiin myös omalla porukalla treenejä järjestettyä. Hajutestin täytyisi myös suorittaa, jotta kisoihin päästäisiin sitten kun ne alkaa.

BATtia ja muita käytöshommia jatketaan ja yritetään pysyä aktiivisena. Jos vaikka sen hihnassa vetämisen saisi vihdoinkin kuriin :D Olen myös kahden vaiheilla pitäisikö mennä Rompun kanssa impulssikurssille, mutta toistaiseksi en ole ilmottautunut.

Muita lajeja höntsäillään kotona ja ehkä vähän hallillakin.

Selkävaivat pyritään pitämään poissa. Täytyisi varmaan käydä uimassa nyt talvellakin, tekisi syville lihaksille niin hyvää. Voishan sitä kaikkee muutakin kotijumppaa tehdä, kyllä niitä ohjeita olisi kun vain viitsisi. Välttelemme myös muita terveysongelmia.


Demi:
Rallya jatketaan toivottavasti aktiivisemmin taas ja pyritään pääsemään jollekin kurssille sen kanssa. Tavoitteena voisi olla myös alo-luokan läpäisy jos ja kun päästään kunnolla treenaamaan.

Suunta kohti uutta vuotta ja uusia kujeita

Jouluviikko Rommin silmin

Lähdetäänpä liikkeelle viime sunnuntaista, koska silloin musta tuntui, että sain jo ekan joululahjan. Aamulla, heti aamusapuskan jälkeen (jota Zorro ei muuten saanut ollenkaan, Hä-hää!), hypättiin molemmat autonperään. Osasin hypätä ihan itse, vaikka olenkin viime kuukaudet nauttinut ihan luksus nostopalvelusta, kun en oo viittinyt ite urheilla. Sit mää vetelin sikeitä siellä autossa varmaan pari tuntia kun Zorro lähti häslään johonkin hallille. Oon mäkin siä pari kertaa käyny, ihan jees paikka. Mä olin ihan unen pöpperössä kun ne tuli takas ja avas peräkontin.  Pääsin ulos ja yhtäkkiä mä haistoin sen. Mun paras ja ainoo boyfriend oli paikalla. Meinas siinä mennä ihan pasmat sekaisin ja kiljuinkin mahdollisimman kovaa korkeelta, et se tajuis et mä oon täällä. Kävi ilmi, et me ollaan menossa yhdessä lenkille! Vähän mälsää vaan, et kun mä en taaskaan saanut juosta vapaana niin jäin kokoajan boyfriendin ja Zorron jälkeen. No kävin sit syömässä välillä nameja ja aina kun boyfriend tuli lähelle, kävin sitä vähän yrittämässä painiin. Onneks noi ihmiset puhui, et vois toistekkin mennä ja et mä saisin kans mennä vapaana, jee!  

Maanantaina ihminen tuli töistä hirveellä kiirellä ja pakkas meidät autoon. Hetken päästä auto pysähty ja mähän tajusin heti missä ollaan, siellä missä se yks kiva tätsä hipsuttelee niin kivasti, et tulee tosi muikee olo. Toinen joululahja heti perään!! Ainoo mikä tässä taas ärsytti oli se, et toi Zorrokin tuli ja jostain syystä se pääsi taas ensin siihen pötkötteleen. Voi että mua ärsytti! Yritin vähän väkisin änkee siihen ja esittelin kauneimmat hammashymyt mitä multa löytyy, mutta ei auttanut. Noh pienen ikuisuuden jälkeen mäkin pääsin siihen paraatipaikalle ja meinas ihan uni tulla kun tuntui niin kivalta. Nyt mä oon taas pystynyt venyttään itteeni vähän enempi, kun se on välillä tuntunut tosi ikävältä.

Tiistai, keskiviikko ja torstai meni ihan tylsissä fiiliksissä. Tuo ihminen juoksi edes takasin koko ajan, ja vaikka mä kuinka yritin heiluttaa sille häntää ja tuoda leluja, niin ei se ehtinyt painiin mun kans. Sillä oli kuulemma joku joulustressi! Ulkonakin oli niin liukasta, että ihminen pelkäs kokoajan, että telotaan ittemme, että lenkeillä käytiinkin vaan pellolla kun sielä ei ollut niin liukasta. Siä pellolla voi vetään ittensä aina ähkyyn jäniksenpapanoista, mut jostain syystä ihminen ei oikein arvosta sitä. 

Keskiviikkona meillä kyllä kävi jotain ihan outoja vieraita, ei ketään mun lempparityyppeistä. Onneks sain olla omassa rauhassa aidan takana syömässä luuta, eikä tarvinnut olla mitenkään sosiaalinen. Zorro hoiti sen puolen kokonaan, se on aika hyvä siinä. No okei, kävin mäkin niitä vähän haistamassa ja olin kyl kytiksillä kun ne söi jotain herkkuja, mut ei ne antanut mulle mitään!

Perjantaina ihmiset ei jostain syystä mennyt ollenkaan töihin vaan ne rupes heti aamusta joulustressaan oikein kunnolla tai ainakin toi toinen niistä. Kauheesti ne laitto tavaroita kasalle ja meidän ruokiakin pakattiin, joten tajusin et mekin päästään mukaan ja joku seikkailu on tässä alkamassa! Mentiin autoon ja köröteltiin pari tuntia johonkin ihan outoon paikkaan. Jäätiin yöks sinne ja vähänkö oli siistiä, et pääsi pihalle aina kun vähän vinkas ulkoovelle päin. Sit siinä ihan vieressä oli kunnon jäniksenpapanapelto! 

Lauantai aamuna mua alko vähän kuumottaa, kun huomasin, et yhes muovikassissa haisee luu. Kävin sitä monta kertaa katsomassa , mutta en uskaltanut ottaa kun noi ihmiset saattais sanoo pahasti. Sit lopulta meni hermo ja otin sen koko muovikassin kantoon ja näytin ihmisille, et täälä olis jotain mulle. Antoivat sit luvan ottaa oman paketin ja Zorro sai kans omansa. Oli aika herkkuja kyllä ja me pelattiin Zorron kans taas sitä luun vaihto leikkiä. Kun toinen irrottaa omasta luusta, niin toinen käy varastaan sen. Ja taas toisin päin. Mä myös yritin pilottaa omaa luutani kun en jaksanut enää syödä sitä, mutta en mä uskaltanut sitä mihinkään jättää ettei Zorro vaan pölli sitä. Zorro on joskus niin epäreilu, et omii kaikki itelleen ja mä en todellakaan uskalla sillon mennä edes lähelle jos se murisee mulle.

Sunnuntaina tultiin taas kotiin ja saatiin jäädä nukkuun kun ihmiset lähti johonki koko illaks. Selvishän se sit myöhemmin, et olivat olleet pikkumustan (Demin) juhlavastaanotolla, eikä meitä oltu otettu ollenkaan mukaan! Ärsyttää kun Zorro ei osaa ollenkaan käyttäytyä sen pikkukoiran kanssa, vaan kiusaa sitä koko ajan ja sit sen takia ei päästä mukaan kumpikaan. Aika jees joulu on ollut, mutta onneks taas arki alkaa ja saa nukkua pitkät päivät!

Hyvää joulua!

Hetki, jolloin tuli laamaa ikävä

Tänään lähdettiin TamSKin tallille heti aamusta taas rallailemaan kisoihin. Tuomarina jälleen Krista Karhu joka oli virittänyt aikamoisia ansoja radalle. Fiilis oli hyvä ja tein alkuvalmistelut melkolailla samaan tapaa kuin viimeksi. Treenattiin hyvissä ajoin radan kyltit läpi, sitten koira odottamaan seinään yksinään. Pari koiraa ennen hain Zorron ja tehtiin pientä seuruupätkää. Radan reunalla vielä pari palkaa ja kehään aamuruuat taskussa. Koira irti, yksi pyörähdys ja koira oli vireessä. Nyt ei tullut minkäänlaista jäätymistä ennen rataa. Rata löytyy täältä.

Lähtö oli hyvä, samoin eka käännös. Toisessa käännöksessä oli koira vähän ulapalla, mutta uusimalla ok. Istumiset oli tällä kyltillä hämmentävän nopeat. Peruutus virheittä, vaikkakin oli taas hiukan kökkö. Hyppy oli vähän liian hauska ja edessä ollut houkutus veti puoleensa, tästä -1as ja -1 py. Seuraavat kyltit meni ihan ok, jopa houkutus, tosin ruokaa ei seillä ollut ollenkaan. P-käännös oikealla oikealle, vähän hitaasti lähti käännökseen, -1 vino. Sitten lähti mopo käsistä oikein huolella. Puolenvaihto edessä -kyltillä meinasi lähteä käytösruutua kohti, mutta uusimalla sain koiran takasin. Sitten se meinaskin jo lähteä takasin houkutukselle. Uusinnassa otin koiran ensin väärälle puolelle, mutta tästäkään ei meitä sakotettu. Liikkestä seisominen oli ok. Seuraava P-käännös oli myös -1 vino.
Sarjahypyllä meinas taas lähteä ennen aikojaan, mutta hillitsi itsensä ja loput kyltit meni hyvin. Koira eteen kyltillä hätäilin suotta istumisten kanssa, mutta ei virheitä. Käytösruutu (oikealla seisten) oli taas levoton ja koira piippasi taas välillä. Ei kuitenkaan virheitä tästä. Olin kuitenkin radan jälkeen varma, ettei tulosta tullut ja itseasiassa mietin jo radalla, että pitäiskö vaan keskeyttää. Kun joku tuli radan jälkeen sanomaan, että saatiin 90p. olis vähintäänkin yllättynyt. Radan hankaluus näkyi tuloksissa ja lopulta me kivuttiin toiselle sijalle, osallistujia oli 20. Uskomatonta!

Päivän positiiviset:
+ Vire
+ Nuokkutalvikki alussa
+ Virheetön peruutus sivulla ja houkutus

Kehitettävää:
- Vire ;)
- Takapääkäännökset
- Toisen kyltin uuvahdus

Kisapäivä viimeisteltiin vielä tunnin lenkillä Nassun ja Milon kanssa. Luulempa, että tuo koira jaksaa näillä aktiviteeteilla nukkua aamuun asti :D

Kisafiilikset

Täytyypä pistää tämä kisaraportti ennen kun seuraavat kisat tulee ensi viikolla. Eli 3.12 oltiin Koirakoutsilla kisaamassa, tuomari Krista Karhu. Tein nyt valmisteluihin muutaman muutoksen. En ottanut koiralle lainkaan häkkiä mukaan, joten sai odotella vuoroaan seinässä kiinni, niin kuin se aina treeneissäkin on. Toinen muutos oli se, että hain koiran ennen omaa vuoroa vasta siinä vaiheessa kun edellinen koira oli jo suorittamassa, eli max. 3min ennen kehään menoa. Kehässä koira tipahti taas ja muistan miettineeni, että ei taas. Väkisin kuitenkin kalastin koiran mukaan ja pyöräytin pari kertaa ennen lähtökyltille menoa. Siinä vielä tein pari käsikosketusta.

Paljon tein siis erilailla kuin ennen, joten en tiedä mikä vaikutti eniten, mutta koira oli koko radan kuin lentoon lähdössä, täysin ylivireinen possu. On se kuitenkin paljon kivempi tehdä tuollaisen koiran kanssa kuin sen perässä vedettävän laaman kanssa.

Video löytyy täältä. Eka virhe tuli valkovuokolta, putken suu oli todella lähellä, joten monille muillekin tuli tässä virheitä. Seuraava käännös ei ollut niin yhden aikainen kun olisi suotavaa, mutta kuitenkin virheittä selvittiin. Samoin houkutus meni nyt hyvin, tosin ruokaa ei ollut tarjolla. P-käännös levähti, kun koiran ajatus oli enempi yleisössä tai käytösruudun koirassa. Ennen rataa olin varma, ettei liikkeestä istuminen tule onnistumaan, mutta Zorro ehti kuin ehtikin istua ja tuli vain -1 tempo virhe. Loppu rata menikin kivasti, mutta käytösruudussa ylivire kostautui eniten. Koira piippasi koko ajan (-3 hau) ja peruuttelikin istumassa vähän (-1 tvä). Loppu tuloksena 89 pistettä on kuitenkin hyvin ja olen erittäin tyytyväinen suoritukseemme käytösruutua lukuun ottamatta.  Näillä pisteillä napattiin vielä 2.sija, joten päästiin palkintopallillekin todella pitkästä aikaa!

Päivän positiiviset
+ Vire, vaikkakin se oli hiukan yli
+ Peruutuksen onnistuminen, vielä hypyn jälkeen
+ Houkutus virheittä
+ Liikkeestä istuminen

 Kehityskohteet

- Käytösruudun piippaus ja muutenkin rauhattomuus

- Takapääkäännökset epäonnistui molemmat

- Hiotaan lähtö-/kisarutiineja edelleen