lauantai 18. tammikuuta 2014

Happy B-day to me!





Ompas hyvä otsikko, mutta en mä muutakaan keksinyt! Talvi saapui vihdoinkin Tampereellekin ja koko viikko onkin mennyt kirpeissä pakkaslukemissa. Maanantaina tokot olikin peruttu tästä syystä, joten vuoden aloitus antaa edelleen odottaa itseään. 



Vesitornin vallottajat

Maisemien katselua

Ennen kovia pakkasia päästiin kuitenkin viikko sitten Rommin kanssa jäljelle. Reilu 1,5km rauhallista taajamaa ja runsaasti kulmia. Alku pätkällä Rommi selvästi taas näytti, että mihin suuntaan jälki on menossa ja melkein jo lähti oikaisemaan. Pokka ei kuitenkaan riittänyt ja koira lähti ajamaan kiltisti jäljen päällä. Yhdestä kulmasta meni ohi, katsoi kyllä jäljen suuntaan, mutta ei edes lähtenyt tarkistamaan. Ilmeisesti haistoi edessä olevan piston kärjen ja päätti lähteä sen kautta. Annettiin mennä kun suunta oli kuitenkin oikea. Muuten otti kulmat hienosti, tarkasti, mutta lähti aina oikeaan suuntaan. Tähän hiukan auttaa se, että himmaa koiran vauhtia, jolloin se ei vain paahda kulmista läpi vaan oikeasti joutuu miettimään suuntaa. Lopussa meni myös kulmasta ohi. Sillä kohtaa oli jonkun verran häiriöitä, joten pikkusen meni pasmat sekaisin tai sitten se halusi kiertää maaliin... Valitsi kuitenkin toisen reitin ja eteni reippaasti maaliin. Ilmaisun mä missasin taas, kun en nähnyt maalia eikä Rommi pysähtynyt niin en tajunnut. Suostui se kuitenkin vielä vääntämään rautalankasta asian vähän tyhmemmällekin. Taas voi olla hyvin tyytyväinen tuon Räyhäsen toimintaan. Ensi kerralla reenaillaan noita oikaisuja, koska niistä on vaan hyötyä tosi toimissa!

Tolpaan on hyvä hieroa takamustaan
Rommi odottaa malttamattomana, että Zorro liikahtais ja voi hyökätä
Tällä viikolla ollaan lähinnä nautittu pakkaskelien ulkoiluista. Torstaina Zorro pääsi aksaamaan. Se on kyllä hauskaa kuinka Zorro nostaa kierroksia nykyään radalla. Ei liikkaa vaan niin että se panee itseään enempi likoon. Se saattaa jopa haukahdella kesken radan kököille ohjauksille. Tällä viikolla se meinas vetää komeet lentokeinut, mutta juuri ehti päähän pysähtyä. Olin ihan varma, että nyt tuli taas hirveet traumat, kerran se vähän arkaili ja sitten se meni jo niin hienosti kuin osaa. Zorron on jotenkin kovettunut luonteeltaan muutenkin. Se ei todellakaan ota enää niin helposti itseensä pikku äksidenteistä tai edes siitä, että joku hälle ärähtää. Kastrointiko muka pehmentää koiraa? Meille on ainakin käynyt ihan toisin päin.

Kohtalaisen harvinainen valoilmiö taustalla

Pönötystä

Vapaata baanaa missä rällätä
Tänään lähdettiin synttäreiden kunniaksi vähän pidemmälle lenkille kameran kanssa, kun kerrankin oli valoissa. Päästiin myös avaamaan kauan odotettu jäällä lenkkeilykausi, vaikkei sinne juuri muut olleetkaan uskaltautuneet! On se vaan niin kiva kun on tilaa temmeltää kaikessa rauhassa! Nämä kuvat ovat tämän päiväiseltä lenkiltä ja aiemmin viikolla otettuja!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Onnistunut vuoden aloitus

Ensimmäinen tämän vuoden treeniviikonloppu on takana päin. Paljon on taas ehditty ja oikeastaan kaikki mitä on tehty on mennyt niin superisti, että täytyyhän tätä hehkuttaa! Vielä kun saatais sitä lunta niin kaikki olis hienosti. (Fiilistellään nyt sitten viime talven kuvilla kun ei tuolla jatkuvassa vesisateessa viitsi kuvia ottaa)

Lauantaina oli rommin jälki treenit. Rommin jälki oli liki 2km pitkä, helppoa rauhallista taajamaa (teollisuusalueella), tosin maali oli Lahdesjärven ABC:n pihassa. Alkuun oli pitkään suoraa, jossa koira pääsi purkamaan pahimpia kierroslukemia. Kävi tarkastamassa maalikoiran vanhemman jäljen, mutta palasi tai palautin sen takasin jäljelle. Ensimmäisessä kunnon risteykessä pyrittiin jonkin aikaa. Rommi ilmeisesti haistoi maalin ilmavainulla moottoritien yli ja ei sitten oikeen osannut päättää kumpaa reittiä lähtisi maalin läpi. Seuraavassa kulmassa hieno tarkastus ja sitten oikealle jäljelle. Sitten pitikin tehdä tien ylitys. Muutaman kerran Rommi näytti et tonne mentäis, mutta ei rohjennut tielle ennen kuin minä menin. ABC:n pihassa Rommi päätti valita lyhyimmän reitin maaliin ja kiersi rakennuksen toiselta puolelta kuin maalikoira oli mennyt. Siitä vielä hieno, selkeä ilmaisu, mitä en itse tällä kertaa sössinyt.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä hyvä jälki. Vire oli sopiva ja ajatus pysyi kasassa koiralla paremmin. Maininnan arvoista oli myös parit siirtymät, jotka treeneissä tehtiin autoilla. Neljä outoa ihmistä ja kaksi vierasta koiraa samassa autossa, eikä kukaan rähjännyt, ei edes Rommi.

Sunnuntaina oli Zorron vuoro pitkästä aikaa päästä jäljelle. Zorron jälki oli niin ikään helppoa taajamaa ja pituutta oli n. 1km. Zorro lähti helposti asfaltilta liikkeelle. Ekasta kulmasta ja tien ylityksestä meni ohi, mutta muuten ajoi jälkeä varsin mallikkaasti. Onnistuin jopa huomaamaan, että se merkkasi toista suuntaan kuin mihin eteni. Pikku hiljaa alkaa näköjään itsekkin oppimaan koirien lukemista. Rommi on kohtuu selvä merkeissään, mutta Zorro on hankalampi. Ilmaisu oli Zorrolla perus hyvä. Hiukan itse himmailin koiran vauhtia, että pysähtyi ilmaisuun.
Jälkitreenien jälkeen kävin pikaisesti kotona hakemassa Romminkin matkaan ja jatkettiin Tallille. Tallilla ensin koulutin aksaa tunnin ja sitten käytiin tunnin lenkki Multisillassa ja sitten Zorron rally-treeneihin. Niissä nyt ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Mietittiin käsiapujen häivyttämistä etenkin koira eteen liikkeissä. Mun täytyis opettaa Zorrolle eteentulo ihan erikseen, jotta tajuaisi liikkeen paremmin. Rallyjen jälkeen jäi hiukan halliaikaa, joten hain Rommin myös vierailemaan  halliin. Käytiin ensin hakemassa häiriöö viereiseltä kentältä olevilta aksaajilta, mutta tämä ei saanut Rommin kierroksia nousemaan pilviin! Sitten seuruuttelin ihan aidan takana ja Rommi seurasi paremmin kuin yleensä kotona. Pientä ääntä tuli, mutta ei kiljumista. Sitten meidän puolelle tuli vielä pari koiraa myös tokoilemaan. Sekään ei onnistunut horjuttamaan Rommin optimi virettä vaan koira piti kontaktia älyttömän hyvin eikä kiehunut.  Mentiin lähellekin koiria, tosin putki oli välissä, ja juttelin muiden ohjaajien kanssa. Mitä tekee Rommi? No pitää kontaktia KOKO AJAN! Siinä kohtaa oli jo semmonen voittajafiilis, että vein takasin koira autoon. Tuntuu hiukan hölmöltä hehkuttaa jotain vajaan 10 minuutin onnistuneita treenejä, mutta meille tämä on ISO onnistuminen! Täytyis vaan useammin viedä Rommiakin Tallille...
Loppuun vielä pari Rommin temppuilu videota. Vihdoinkin olen jollekin koiralle saanut opetettua orava istunnan. Rommi ilme on tässä yleensä kyllä ihan yliverto, mutta nyt unen pöpperössä ei ole ihan yhtä humoristinen. Toinen video on Pum käskystä, jolla piti koira saada kyljelleen makaamaan liikkumatta. Rommi hiukan jalosti temppua itse ja nyt se menee sitten selälleen "kuolemaan"

Orava istunta
PUM!