sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Tokokärpäsiä näkyvissä


Liian pitkäksi meinaa venyä taas tämä bloggaus tauko ja suhteellisen paljon on tapahtumia mahtunut kuluneeseen kahteen viikkoon. Viime viikolla meinasin jo vähän innostua tokosta. Kävin kentällä itekseen treenamassa jopa kolmena perättäisenä päivänä. Syy tähän tokoinnostukseen johtuu oikeastaan tästä ikävästä säästä, jolle ei loppua ole näkyvissä. Ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta lähteä pimeään märkään mettään, joten ollaan tyydytty lyhyempiin lenkkeihin ja useampiin treeneihin. Rommi sairasti elämänsä ensimmäisen ripulinsa viime viikolla, joten hiukan on joutunut siivouspuuhiin, mutta tuo on kyllä mestari pidättämään jopa silloin kuin vatta on sekasin. Yölläkin se jaksoi ainakin puoli tuntia vinkua ennen kuin päästin sen ulos. Joo, olisi ehkä itse pitänyt vähän nopeammin tajuta, että toisella on oikeasti nyt oikea hätä, eikä hikka niin kuin viimeksi kun se mut tuli herättämään J Parissa päivässä saatiin pakki kuitenkin kuntoon, eikä tuo muuten mitenkään kipeä ollutkaan koko aikana.

Zorron kanssa tokoilu on jo varovasti sanoen hyvässä jamassa. Seuraaminen on edistynyt huimasti ja koira on jopa ruvennut edistämään, niin hienoa se on. Takapalkkaa käytän vain silloin tällöin, mutta pääasiassa käytän palloa, jolloin oikea seuruu paikka pitää paremmin. Pysähdyksien istuminen on vaan jostain syystä tullut kovin hankalaksi, tyypillä kun on niin hirveä into mennä eteenpäin, ettei siinä ehdi mitään istua. Jäävät on ollut pitkään jo ok, joten niitä on tehty vaan muutamat toistot. Maahanmeno on edelleen heikompi, mutta kyllä se vesiäinen yrittää jo ihan eri tavalla. Luoksetulo on myös hyvä, joten pari toistoa per treeni riittää. Hyppyä nyt ei oo tehty, mutta tuskimpa se mikään ongelma on. Suurin riski on siinä, että koira karkaa hypylle ennen aikojaan. Paikkamakuu no on edelleen se heikoin lenkki. Olin suunnattoman tyytyväinen kun koira suostui kotona nolla häiriössä makaamaan 2,5 min, mutta siitä ollaan vielä todella kaukana kisatilanteen paikkamakuuseen. Eilen se kyllä itse asiassa pysyi kuin pysyikin 3min makuultaan oikein rivissä vieraiden koirien kanssa, mutta mun etäisyys oli vain muutama metri. Meillä oli siinä käytössä takapalkka, joka ei tällä kertaa kyllä ainakaan parantanut koiran keskittymistä itse asiaan… Positiivista oli kuitenkin se, että nyt se nykinyt (olemattomia) pallejaan koko ajan maasta. Zorro on myös alkanut tarjomaan sitä, että painaa leukansa maahan, jolloin asento on rauhallisemman näköinen. Uusi negatiivinen puoli on piippaaminen, mikä kyllä luultavasti suurelta osalta johtui takapalkasta. Tehtiin eilisissä treenisssä myös 2min paikka istuminen. Alku meni ihan ok, mutta sitten koira ei enää vaan tajunnut, että mitä pitää tehdä.  Se meni miljoona kertaa maahan kun mitään ei istumalla tapahtunut.
Kaverikuva

Rommin kanssa ollaan myös edistytty seuraamisessa. Lähinnä seuraamisen kontaktissa, mutta se onkin se kaikkein tärkein juttu. Kontakti pysyy hyvin, tosin lähdössä on monesti niin kiire päästä liikkeelle ja sen vuoksi kontakti putoilee toisinaan. Seuruu paikka seilaa niin sivusuunnassa kuin edestä taaksekin. Pääasiassa se edistää ja ottaa liikaa sivu etäisyyttä. Nakin kanssa paikka pysyy paremmin, joten täytyy vissiin ottaa ihan reilusti imuttelutreenejä. Jääviä on myös tehty paljon. Maahanmeno on hyvä ja terävä. Seisomisen kanssa on tehty enempi treeniä. Koira osaa nyt käskyn ok:sti, eikä mitään apuja tarvita. Tosin edelleen se tarjoaa lähes poikkeuksetta ekalla yrittämällä maahan menoa. Istumista ollaan ihan pari kertaa otettu, joten se on vielä treenin alla. Yritän myös sanoa jäävien käskyn aina eri äänen painolla. Maahan matalalta, istuminen korkealta ja seisominen sitten ihan normi äänellä. Hyppyä tehtiin tämän viikon treeneissä. Lähtee hyppäämään ilman vartaloapuja, mutta jatkoa ei juuri olla otettu. Täytynee opettaa tuolle koiruudelle kosketusalusta, jolla saan sen toivon mukaan opetettua, ettei pysähdy ihan hypyn taakse.  Luoksetulot olen ottanut nyt suoraa sivulle. Jos joskus tarvitsee, niin enköhän mä sitten sen opetettua eteenkin. Paikkamakuu ei ole enää ehkä ihan niin varmaa, tosta kun on tullut vähän kärsimätön. Mutta ilman suurempaa häiriöö kyllä onnistuu.

Agilitya on myös treenattu molempien kanssa. Zorrolla ei tällä viikolla treenejä ollut ollenkaan, mutta viime viikolla tehtiin jotain rataa. Siinä oli yksi hyvä jaakotus kohta, tai siis sillee mä olisin Rommin ohjannut, ei toiminutkaan Zorrolle ollenkaan, kun ei taivu hypätessään yhtään niin hyvin. Kepeillä koira ei meinannut kestää sivuetäisyyttä, mutta muutenhan meillä ihan hyvin. Zorro on kyllä ollut ja on edelleen loistava ensimmäinen agikoira, koska sen kanssa ohjatessa ehtii miettimään ohjauksia ja toisaalta taas koiran mielen liikkeiden ja etenkin viretilan vaihtelun mukaan joutuu mukauttamaan omaa ohjaustaan. Omatoimi treenaaminen on käynyt kyllä tosi tylsäksi Zorron kanssa. Sille pitäisi olla niin paljon kaikkia erilaisia juttuja, koska sillä ei todellakaan hommat hinkuttamalla parane...
Väsyttävää puuhaa tämmönen mannekiinina olo!
Rommin kanssa on treenattu vaan omatoimisesti. Tehtiin mm. ensimmäistä kertaa keppejä verkoilla ja siitähän ei sitten tullut yhtään mitään. Koira vaan pomppi verkoista yli, eikä tajunnut yhtään mitä sen pitää tehdä. Luulimpa, että keppien opettaminen tulee olemaan Rommille paljon vaikeampaa kuin mitä se Zorrolle oli. Rommilla kun sitä vauhtia on niin joka tilanteessa niin pirusti ja sitten on tämmönen todellinen keskittymistä vaativa tilanne agikentällä, huoh! Vaan toisinmpa kävi ja penska yllätti (jälleen) mut ihan totaalisesti. Eilen tehtiin toisen kerran kuuden kepin pätkää verkoilla ja Rommi yhden ainoo kerran meni yli verkosta. Tyyppihän on treenannut salaa ja oli ihan eri koira kuin edellisellä kerralla. Nyt oon yrittänyt karsia kentältä kaiken turhan hösäämisen ja koirat odottaa omaa vuoroaan autossa. Yritän myös saada meille nyt Tamskilta treeniryhmän, jotta saadaan myös vähän ulkopuolista näkemystä treenaamiseen ja mun hölmöilyyn.

Rally-tokossa ollaan käyty myös. Zorro on ihan pätevä otus siinä, mutta vasemmalle käännöksiä täytyisi treenata, koska tuo meinaa aina istua käännyttäessä. Joka tapauksessa laitoin meille nyt ilmon vetämään itsenäisyyspäivän kisoja ajatellen. Jos saataisiin sieltä viimeinen avon tulos niin päästäisiin lisäämään vähän haastetta treeneihin. Voittaja luokassa kun täytyy haltsata esim. oikealla seuraaminen ja sivulla peruuttaminen. Romminkin ilmo oli aika lähellä, mut en sitten kuitenkaan uskaltanut. Toistaseksi on treenejä tehty vaan namin kanssa, joten parin minuutin palkkaamattomuus olisi vielä liikaa. 

Synttärit


Torstaina oli Rommin ihka ekat  1-vuotissynttärit. Lahja tuli jo etukäteen ja herra sai röhkivän porsaan, joka toistaiseksi on vielä yhtenä kappaleena (saparon kärki on kylläkin kadonnut johonkin).  On niin hullua, että tuo minun pikku pentukoira ei olekaan enää niin pentu vaan jo iso poika. Aktiviteettina oli vain perus koira puistoilua, mikä Rommista on kyllä tosi kivaa!
Pakollinen pönötyskuva
7vk vs 1v.

Tulevana keskiviikkona on sitten Zorron vuoro juhlistaa neljättä ikä vuotta. Sekin on niin vanha jo, justhan sekin meille tuli. Ja vähintään yhtä hölmö hössöttäjä se on edelleenkin kun se oli pentunakin. Hyvin on onnistunut Zorron painon pysyminen tismalleen samoissa lukemissa kuin kastrointipäivänäkin, vaikka toisinaan se vähän pullukalta näyttääkin. Turkki vaan hämää niin paljon ja nyt mä vähän taistelenkin sen kanssa vieläkö viittin sen ajaa lyhyeks ennen talvea...


Pojat sai tasapuolisuuden nimissä kakut samana päivänä. Toisella vaan oli ”kynttilöitä” vähän enemmän kuin toisella. Maksalaatikko maistui kakussa tänäkin vuonna varsin hyvältä.


Zorrolle kakun odottaminen oli paljon pahempi nakki
Ahne ja utelias, mutta niin kiltti, että malttoi odottaa lupaa (taustalla myös uusi possulelu)
Ilman suurempia rähinöitä sain vielä molemmat kakkusankarit kuvaan :)

tiistai 13. marraskuuta 2012

Ennen kuin hankit koiran...

Netissä liikkuu aivan loistava teksti, kuinka testata onko itsestäsi koiranomistajaksi:

Oheinen testi on syytä tehdä syksyllä, silloin on kylmää, tuulista ja pimeää..
  • Hanki tukeva naru (eli talutin) sido siihen iso kivi (eli koira), jota raahaat perässäsi.
  • Mene aikaisin aamulla ulos kaatosateeseen, kävele kuraista tietä ja hoe: hyvä poika/tyttö, pissi ja kaki pian!
  • Laita taskuihisi muovipusseja ja keräile niihin koiran jätöksiä, joita varmasti löytyy, vaikkei oma "koirasi" niitä olisi tuottanutkaan.
  • Ala käyttää ulkokenkiä sisällä, erityisesti kura-aikana.
  • Kerää puista tippuneita lehtiä ja levitä niitä lattioille.
  • Kanna komeita oksia ja risuja sisälle ja silppua ne puutarhasaksilla palasiksi matolle.
  • Kaada kylmää omenamehua matolle ja lattialle. Kävele sitten avojaloin pimeässä.
  • Tiputa aamulla suklaavanukasta matolle ja yritä puhdistaa sitä illalla.
  • Hyppää lempituolistasi juuri ennen elokuvan loppuratkaisua ja juokse avaamaan ulko-ovi.
  • Pidä jaloissasi sukkia, joihin olet tehnyt reikiä tehosekoittimella.
  • Peitä kaikki parhaat vaatteesi koirankarvoilla, vaaleat tummilla ja tummat vaaleilla.
  • Kaada lattialle vastasilitetyt vaatteet.
  • Roiskuttele vettä ympäriinsä, kun tiskaat, äläkä pyyhi sitä pois.
  • Pistele ruokapöydän ja tuolien jalkoihin koloja ruuvimeisselillä.
  • Levitä aamulla kotoa lähtiessäsi vessapaperirullia ympäri taloa ja siivoa ne kotiin tullessasi.
  • Unohda hetkelliset mieliteot ja yllätyslähdöt.
  • Mene aina kotiin suoraan koulusta tai töistä.
  • Mene kävelylle vaikka kaatosateessa ja tutki jokaikinen likainen paperi, purukumi ja kuollut kärpänen.
  • Pidä itsellesi yökoulua. Herää kolmelta aamuyöllä. Aseta sopivankokoinen jauhosäkki (haaveillun koiran painoinen) päällesi ja yritä nukkua. Sivele kasvojasi tiskirätillä, jonka olet illalla asettanut pesuvatiin vuoteen viereen. 
  • Ota päällesi paksu ja pehmoinen peitto, jota on lämmitetty patterin päällä. Kiedo se ympärillesi. Samanlaisen tunteen tulet kokemaan, kun pentu nukkuu sylissäsi. <3

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kaahimista

Eipä tullut viime viikostakaan kovin aktiivista harrastusviikkoa. Molemmilla oli toko treenit peruttu ja ittekin laiskotti niin paljon, ettei kiinnostanut kentälle mennä itekseen. Torstaina sentään Rommi pääsi pitkästä aikaa koirapuistoilemaan ja Zorro sitten aksailemaan. Kyllä se koira olikin taas innoissaan kun kentälle pääsi pitkästä aikaa.

Treeneissä tehtiin rataa, jossa oli useampikin hankala kohta, mutta Zorron kanssa kyllä kaikki tuntuu niin paljon helpommalta kun on aikaa miettiä jotain radan aikanakin. Poispäinkäännöksiin Zorro ei tahdo oikeen taipua, mutta eipä sen toisaalta ole mikään pakkokaan.


Launtaina startattiin auto kohti Hyvinkäätä treffaamaan Rommin sisaruksia. Kaikkiaan neljä pentua kuudesta oli paikalle päässyt ja kyllä niillä sitten olikin kivaa. Vauhtia riitti yllin kyllin ja Hyvinkäällä sattui olemaan luntakin vielä kivasti. (Kuvat: Mira Koponen)

Välillä piti vähän poseratakkin :)
Gemma, Rommi, Taika ja Sisu

Kyllä oli Rommi melkoisen puhki puolentoista tunnin kaahimisen jäljiltä, että kelpasi takasin tulo matkan levätä :) Sunnuntai aamuna lähdettiikin sadetta pakoon Tallille. Tehtiin vauhdikasta rataa, jossa halusin testata pysyykö Rommi hanskassa kun vauhtia on vähän liikaakin. Zorron kans tämä olikin ihan helppo homma, sen kun vaan pisti tossua toisen eteen. Rommin kanssa ei koko 15 esteen rataa päästy millään kokonaan. Eihän se ole tottunukaan tommosiin pätkiin vielä. Rengas kovasta vauhdista tuotti myös jonkun verran ongelmia, vaikka yksittäin se onkin hyvin varma. 

Toisena pätkänä tehtiin target teamin viime treeneistä muutaman esteen pyöritystä. Ei ollut helppoa sekään, mutta onnistumisakin joukkoon mahtui molempien kanssa. Rommin kanssa otettiin lopuun vielä ihan muutama kerta keppejä verkoilla, tai siis ainakin yritettiin. Näppäränä poikana tuohan jo keksi, että verkoista voi ihan hyvin hyppiä yli minkä kerkiää. Luulempa, että Rommin keppien kanssa joudutaan viettämään tuskaisia hetkiä vielä paljon lisää. Kun sitä vauhtia on niin paljon ennemmän kuin taitoja.

Sunnuntai iltapäivällä mentiin vielä porukoille juhlimaan isänpäivää. Koirat taas oikeen kunnostaui tuossa riekkumisessa ja käytäytyivät kuin pikku muksut. Ensin sain juosta koko ajan Rommin perässä, koska tyyppihän yritti taas pölliä kaiken mahdollisen syötäväksi kelpaavan tai sitten sillä oli pää jossa kukkarukkussa. Sitten Rommi ja Zorro yhdessä tuumin keksi, että täällähän pääsee juokseen ympyrää huoneesta toiseen. Sielä ne sitten juoksi ympyrää ja Zorro yritti jekuttaa Rommia ihan urakalla vaihtamalla suuntaa aina välillä. On se kiva kun on rauhallisesti käyttäytyvät koirat...

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Ei aina voi onnistua

Eilen oltiin molempien kanssa rally-tokoilemassa tallilla. Zorro oli, niin kuin arvelinkin, ihan liekeissä. Kyllä huomas, että tyyppi on ollut kuukauden lomalla ihan kaikesta. Rommikin alkaa pikku hiljaa saamaan juonen päästä kiinni, eikä vaan yritä tehdä kylteille 2on-2offeja :) Oli siis kyllä hyvät treenit vaikka sinne lähtö vähän ketuttikin...

Tänään oli sitten taas target teamin treenit SDP.llä. Rata oli taas varsin hankalan näköinen, mutta hyvä erilaisten ohjausten harjoitteluun . Pätkissä tehtiin taas rataa, eikä ihan loppuun asti edes päästykkään.
Lähdössä koira otetaan vastakädellä kakkosen edestä ja jaakotuksella kolmoselle, josta lähetys putkeen. Rommi ei ihan irronnut niin kuin oletin, joten jouduin hieman sitä saattamaan. Pituuden (5)jälkeen ennakoiva valssi ja heitto kutoselle (älä itse valu kohti kuutosta!). Seiskan jälkeen ennakoiva valssi ja sitten jalat alle, että ehtii ysille ohjaamaan kunnolla takaakierron. A:lta otetaan mukaan oikealla kädellä, mutta ennen kun koira ehtii putkeen vaihdetaan käsi. 14-15 väliin valssi ja 15 puolivalssi. Heitto hypylle 16 ja takaakierto ja niisto hypylle 17. Koira kunnolla kiinni ja oikeeseen päähän putkea. Hypylle 22 ennakoiva valssi ja muurille (23) jaakotus. 24-25 väliin valssi ja 25 poispäin käännös. 27 takaaleikkaus ja maaliin.

Eli ei ollut ihan helppoa, ei. Mulla oli taas itellä tänään niin nihkee päivä. Pää ei toiminut vaikka kuinka yritti, ärsyttää... Rommi oli alkuun taas ihan liian isoilla kierroksilla, eikä se kyllä juuri siitä rauhottunut loppuakaan kohti. Mun pitää kyllä taas ryhdistäytyä pitään tuo koira aisoissa, kun vissiin on tarkoitus, että mä koulutan sitä, eikä toisinpäin. Kaikki omatoimi esteiden hyppimiset pois, hiljaisuus (tai ei ainakaan suoraa huutoa sillon kun koira on käskyn alla) ja ennen kaikkea ei mitään huitomista sinne tänne vaan RAUHALLISTA ohjaamista alusta loppuun. Sain toisen pätkän kuvattuna videolle. Kamalaa sähellystä! Katsokaa äänillä jos kiinnostaa kuinka kova ääni koirasta lähtee :) http://youtu.be/nFnzDZfe8ZM Eipä tähän kait voi muuta todeta kun treenit jatkukoon!

perjantai 2. marraskuuta 2012

Hissun kissun

Tällä viikolla ei juurikaan ole koirien kanssa tehty hommia. Zorrolla on ollut viimeinen loma viikko. Yllättävän hyvin sen pää on kestänyt ihan vaan peruslenkkiä. Sen verran kuitenkin kaivoin naksutinta esille, että opetin sitä makamaan leuka maassa. Tää on kuitenkin vielä ihan vaiheessa, mutta jos sitä sitten joskus vois hyödyntää paikkamakuussa. Huomenna Zorro pääsee jo rally-tokoileen. Saas nähdä kuinka palikoina se hallilla on :)

Maanantaina Monika kävi hieromassa koirat. Rommikin pääsi ensimmäisen kerran käsittelyyn. Lähinnä tehtiin vaan sellanen pikainen tarkastus ettei mitään isoa jumia koirassa ole. Rommi se oli kamala paikka joutua makaamaan paikoillaan, vaikka se aina on ollut Zorrolle niin kade kun se vaan on päässyt käsiteltäväksi. Tyyppi sitten piippas melkein koko ajan, paitsi aina niissä kohdissa missä pientä kireyttä kropasta löytyi. Mitään suurta ei Rompusta löytynyt.

Zorro vaikutti toisen puolen kohdalla varsin vetreältä. Edes takajalan koukistajat eivät jumittaneet, mitkä on ollut nyt aina kipeät. Selvästi siis huomaa, ettei koira ole joutunut hyppämään moneen viikkoon. Oikea puoli koirasta olikin paljon jumisempi, eikä me ainakaan äkkiseltään keksitty syytä moiseen puoli eroon. Täytyy nyt seurailla miten tilanne kehittyy kun aletaan taas treenit.

Tiistaina oltiin Rosan ja Susun kanssa lenkillä. Oli kyllä niin hyvä kun pari koiraa tuli vastaan ja kaikki nää isot koirat oli ihan hiljaa, mutta Susun (toyvillakoirana) täyty vähän pitää jöötä vastaan tuleville :) Keskiviikkona ei päästy tokoilemaan, mutta sen sijaan tein pitkästä aikaa kakkua tarjolle. Suklaakakku tilattiin ja se myös tehtiin, vaikkei synttärisankari sitten loppujen lopuksi suostunut edes maistamaan koko kakkua...Jäipähän mulle enemmän :P  Positiivista oli kuitenkin se, että koirat käyttäytyivät hienosti vaikka talo oli täynnä eskarilaisia. Rommi olis halunnut kyllä twisterin pelaamiseen osallistua, mutta kuulemma oli vaan enempi tiellä :)

Torstaina oli sitten aksan vuoro taas Lauran mölliryhmässä. Tehtiin rataa, mikä oli meille kyllä haastavaa, koska rata oli melko vauhdikas. Koira oli taas niin kierroksilla, että alkuunsa oli hiukan hankalaa saada sitä toimimaan. Persjättöä ei Rommin kanssa ole juurikaan tehty, koska harvemmin sen kanssa semmosta ehtii tekeen. Ehkä pitäs kuitenkin sitäkin joskus treenailla...

Huomenna tosiaan taas rally-tokoilemaan ja sunnuntaina onkin target teamin treenit sdp:llä, joita odotan kyllä taas niin innolla.