torstai 27. helmikuuta 2014

Loma!

Olen tällä viikolla viettänyt hiihtolomaa ei kun talvilomaa ei kun jotain pirun spring breakkia. Lumet alkaa olla kokonaan kadonneet, joten ei tästä voi enää hiihto- tai talvilomasta puhua. Ihme talvi kyllä ollut, eikä aktiivista hiihtotalvea ole vieläkään aloitettu. Ärsyttävää... Noh paljon on kuitenkin tehty muuta! (Tämän postauksen kuvat viime talvelta.)

Viime viikon maanantaina toteutettiin yksi Rommin vuoden tavoitteista. Lähdettiin ennen tokotreenejä Nassun ja Milon kanssa lenkille. Alkuun Rommin reaktio oli tietysti räyh räyh, mutta siitä se rauhottui ja koirat pääsi vielä leikkimään koirapuistoon. Ei mitään ongelmia ollut koko aikana, vaikka Milo oli välillä sitä mieltä, että keppien syöminen on kivempaa kun riekkua kohtuu rajuja leikkejä. Mun vaan pitäisi oppia taas vähän luottamaan tuohon koiraan. Väittäisin myös Rommin keskittymiskyky esim. tokotreeneissä on hiukan kasvanut, eikä se ota niin paljon enää häiriöö muista koirista.


Zorron kanssa aloitettiin avo luokan liikkeiden opettelu jostain ihan uudesta jutusta, eli avo luokan hypystä. Ei ole helppoa, kun kikkarapää on viisi vuotta käsketty koira seisomaan hypyn taakse ja nyt kaava pitäisi rikkoa pistämällä koira istumaan hypyn jälkeen. Paluuhypyssä tulee tuskin mitään ongelmaa olemaan... Mutta tosiaan pitäsi aktivoitua treenaamaan itekseenkin jahka kentät ovat sulia.

Viime lauantaina rally-tokon valkkuryhmää tuli kouluttamaan Katja Tamminen. Koulutus keskittyi enemmän perus juttuihin kuin lajiosaamiseen. Koulutuksessa kävi ilmi, että mä en osaa kääntyä paikallani vasemmalla vaan teen aina pienen lenkin. Tämä taas johtuu siitä, että koira tiellä, koska Zorro seuraa liian edessä olessaan vasemmalla. Oikealla puolella tätä ongelmaa ei ole, koska seuraamispaikka on vähän turhankin takana. Katjan mielestä myös Zorron seuraamispaikka on turhan väljä, mutta ei siitä tiivistä saa vaikka kuinka yrittäis. Kosketuskepin käyttöä suositeltiin myös, joten pitihän se käydä hankkimassa. Vähän ollaan sitä treenattu molempien kanssa, mutta katsoo nyt saadaanko siitä apuja.


Viime sunnuntaina Rommi pääsi privaatti jälkitreeneihin Valkeakoskelle. Jälki oli pari päivää vanha, kaksi kilomteriä pitkä ja maali oli autossa. Alussa Rommi piippasi tuttuun tapaan. Tuntuu, että kun lähtö on vilkkaassa paikassa Rommin on hiukan hankalampi lähteä liikkeelle. Mutta sitten kun vauhtiin päästiin, niin koiraa ei pysäyttänyt mitään. Rommi teki hienosti töitä risteyksissä ja nykyään se hiljentää jo itse vauhtiaan hankaliin paikoihin. Lopussa hiukan arvottiin ilmaisun kanssa. Se teki pari ilmaisua kauempaa ja lähti hiukan kiertämään autoa. Pienellä avulla kuitenkin jatkoi autolle asti ja siitä palkka. Pätevä jälkieläin kaiken kaikkiaan.

Maanantaina olin varannut molemmille koirille fyssariajat Kirsi Piispaselle. Ensin hoidettiin Zorro, joka oli paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Se käytti jopa molempia takajalkojaan tasapuolisesti. Pientä jumia oli lanneselässä ja lapojen seudulla, mutta ei tosissaan mitään pahaa. Rommin vuoro jännitin enemmän, koska sitä ei ole hoidettu kuin kerran aikaisemmin ja siitäkin on yli vuosi aikaa. Noh, Rommihan käyttäytyi hienosti koko hoidon ajan, mitä nyt alkuunsa ei halunnut rauhoittua kyljelleen. Pientä jumia löytyi Rommistakin selän keskiosasta, mutta ihme kyllä edes niska ei ollut jumissa. Kuulemma muutenkin Rommi vaikuttaa lihastyypiltään aivan erilaiselta kuin Zorro. On notkea ja ketterä ja hallitsee koko kroppansa takajalat mukaan lukien hyvin. Miten tähän molempien koirien hyvään kuntoon on päästy? Ei olla venytelty, ei jumpattu, ei olla syöty MSM:ää, vaan ollaan vaan oltu ja elelty niin kuin hyvältä tuntuu. Ainoa asia, josta olen yrittänyt pitää huolen on se, että koirat olisi jo lämpöisiä ennenkun pääsevät rellestämään kunnolla. Ylipäätään päätöntä kaahausta ei enää tehdä päivittäin.




perjantai 14. helmikuuta 2014

Kuulumiset ajan tasalle

Paljon on taas tehty, mutta yritänpä tähän nyt koota oleellisimmat. Kun kovat pakkaset hellittivät alkoikin ihan vesikelit ja hiihtokelit taitavat tulla vasta ensi talvena. Masentavaa, mä olisin niin halunnut Rommin kanssa hiihtelemään, mutta nyt ei jäälle ole enää mitään asiaa. Rommin yksi tämän vuoden projekti sai kuitenkin alkunsa kun käytiin pitkästä aikaa treffaamassa Rommin siskoa, Fendiä. Alkuun Rommi pörhisteli niin kuin kaikille muillekin koirille. Kun lenkkeiltiin hihnassa koira vähitelle rauhottui ja haistoi Fendiä jo nätisti. Hetken päästä Rommi olikin sitä mieltä, että leikkiä sitä pitäis. Koirat pääsivätkin Pyhäjärven jäälle rällämään oikein kunnolla, eikä mitään ongelmia tullut koko aikana. Mä oon niin onnellinen tästä! Se on todellakin mahdollista totuttaa koira ainakin puoli tuttuihin. Lenkin jälkeen oltiin kohtuullisen puhki:

 Olen myös muutaman kerran käynyt pikaisesti Tesoman koirapuistossa. Puisto on kahtia jaettu, joten ollaan aina ollut keskenämme toisella puolella. Rommi on siis saanut rauhassa tutustua aidan läpi. Toisinaan on tullut sanomista toisten räyhien kanssa, mutta on tullut myös paljon positiivisia kokemuksia.

Jäljellä on käyty Rommin kanssa kahdesti ja Zorron kanssa kerran. Ensimmäinen Rommin jälki oli aika perus ja koira suoriutui siitä ilman suurempia ongelmia. Oikoi hienosti siihen suunnitelluissa paikoissa. Toinen Rommin jälki oli loki 3km pitkä ja vaihtui tuoreelle loppu puolelle. Vanha osuus oli 8-9 tuntia vanhaa. Rommi oikoi taas hienosti ja pysyi jäljellä. Hiukan otti häiriöö millon mistäkin ja yhdessä kohtaa talosta puski niin vahva savun haju, että koiralla meni pasmat sekaisin ja hukassa oltiin. Loppua kohden koira hiukan väsyi, mutta se on tosi hienon näköstä kun koira miettii risteyksissä. Näkee kuinka sen aivot oikein tosissaan raksuttaa!

Zorron jälki oli perus helppo taajama Nokialla. Zorro kyllä etenee nykään tosi hyvin, eikä menetä hermojaan niin helposti. Zorron kulma työskentely on myös huomattavasti parantanut. Voi kun ehtis vaan enemmän treenaan myös Zorron kanssa tätä.



Viime sunnuntaina oli pitkästä aikaa Zorrolla tokokoe. Tuomari Tiina Heino, josta ei itsellä ollut mitään käsitystä, mutta osottautui varsin tiukaksi tädiksi arviointinsa suhteen. Toisaalta linja oli kaikille sama, joten ei voi valittaa. Tulos oli meille joka tapauksessa 167p. ja ALO1 tulos ja sitä myöten TK1, sijoituskin vielä 3/9. Tässä vielä tarkemmat analyysit liikkeistä ja video:
Luoksepäästävyys 9: Nousi seisomaan ja käyttäytyi hillitysti, mutta olis pitänyt vissiin sitten istua
Paikkamakuu 8: Ekalla alas, ekalla ylös, mutta piippas prkl koko ajan. Vieressä ollut bortsu tosin hilas itseensä kokoajan eteenpäin, joten pientä painetta oli.
Hihna seuraaminen 8,5: Kuulemma liian väljää. Itse olen hyvin tyytyväinen ilmeeseen millä lähti liikkeelle heti ekasta liikkeestä asti.
Vapaana seuraaminen 8: Edelleen väljää ja ei istunut välissä kun piti. Olisko mun pitänyt antaa tässä lisä käsky???
Liikkeestä maahanmeno 8: Valu ja oli hidas maahanmenossa
Luoksetulo 10: Hyppäs kyllä taas käteen
Liikkeestä seisominen 7: Valui vielä enemmän ja otti ihme steppaus askelia vielä pysähtyessäänkin
Estehyppy 8: Päivän pellenumero (eihän se ole koe eikä mikään, jos ei tuomaria nauraan saada :). Zorro jotenkin ajatteli, että hän voi suoraa hypyn kautta hakee loppupalkan, luojan kiitos pysähtyi käskystä juuri ja juuri kehänauhojen sisäpuolelle.
Kokonaisvaikutus 9: Hauskaa meillä kuulemma ainakin on :)


Jos tokokeessa ei saanut tarpeeksi nauraa, niin mites tää: Kuinka päästä ulkoa takaisin sisälle?
Rommi on niin oppinut, että jos räyhää takapihalla niin joutuu automaattisesti takasin sisälle. Tätä samaa voi hyödyntää myös sillon kun oikeasti haluaa sisälle. Jos räyhäys ei riitä, niin mites olis pikkuset kimppa ulvomiset :)