Teinimutanttininja

Joulu on ohi ja arki kolkuttelee jo pelottavan lähellä. Lomailu on laiskistanut minut taas kokonaan ja reenailut ovat jääneet vähemmälle. Sohvalla on tullut maattua tuntikaupalla joka päivä ja selkäkin alkaa olla jo niin rikki, että ehkä kuitenkin parempi taas saada itseään niskasta kiinni. 

Todellista joulumieltä

Joulu lahjaksi saadut uudet lelut, saavat kovaa kyytiä ja kameraakin jaksoin vihdosta viimein ulkoiluttaa kun aurinko edes vähän paistoi:

Käärmeentappaja

Possunpurija

Zorro on tosi helppo kuvattava

Loch Nessin lumihirviö

Ollaan me nyt sentään jotain kuitenkin tehty. Tokot on ollut kokolailla pannassa turhan kovien pakkasten vuoksi, eikä ohjattuja treenejä ole ollut. Rallytokoiltu on lähinnä sisätiloissa ja eilen hallilla. Pikkuhiljaa alkaa Zorrolla olemaan voittajaluokan kyltit hallussa. Se on niin ihanan innokas tekemään ja palkauttuu kyllä tosi hienosti pelkistä kehuista. Eiköhän me helmikuussa mennä senkin kanssa taas kisoihin. Rommi sen sijaan, noh, se on semmonen teini, jota häiritsee suurinpiirtein kaikki. Kyltit se osaa hienon säpäkästi, jos sitä vaan kiinnostaa, mutta kun sitä ei mun kehut motivoi kyllä yhtään. Kyllä kammottaa ajatus viikon päästä olevista kisoista. Eilen treenissä eka rata oli ihan helvettiä. Se karjui, riekkui, kiskoi jne. Mutta kahdelle seuraavalle kierrokselle keskittyminen parani ja päästiin ihan ok radat läpi. Vaikeinta meille ehdottomasti on kylttien välit, että miten saan kontaktin pidettyä. No onhan tässä vielä pitkä viikko aikaa...

Molempien kanssa on myös aksattu. Zorron kanssa on tehty mm. hyppytekniikkaa ja ohjatuissa tehtiin kuusipuu rataa. Rommin kanssa on keskitytty nyt enempi yksittäisiin esteisiin, eikä niin paljon ohjaustekniikoihin. Keinun kanssa Rommi on oppinut varomaan keinahdusta, eikä enää juokse vauhdilla päähän asti vaan jää odottelemaan keinahtamista eli este on turhan hidas. Täytyy vahvistaa päähän juoksemista... Keppien kanssa on kyllä edetty niin hienosti. Tässä videota meidän neljänsistä treeneissä, joissa kepeissä on kuusi verkkoa:

Ohjatuissa treeneissä tehtiin myös keppejä ja kontakteja. Keppeihin huomiona se, että en saa juosta koiran rinnalla koko ajan vaan mielellään vain jättäydyn taakse ja koira saa itsenäisesti tehdä hommat loppuun. A:n kontakti oli alkuun hyvä, kunnes Rommi jostain syystä alkoi yhtäkkiä roiskimaan. Ei oo kyllä ikinä ennen tehnyt vastaavaa, mutta toivottavasti tää on vaan näitä teinihommia. Se on muutenkin kentällä niin äreenä kaikille muille. Ei siedä toisia koiria, eikä edes oikeen muita ihmisiä, vaan käy aina varmuuden vuoksi pelottelemassa kaikki. En tiedä pitäskö vaan lopettaa aina treenit jos moista käytöstä esiintyy, pitäs varmaan...

Muutenkin Rommin korvat tuntuvat olla kateissa välillä ihan kokonaan. Toisten koirien ohittamisesta on tullut täyttä helvettiä, kun teini vetää semmoset kierrokset päälle heti toisen koiran nähtyään. Sitten se huutaa, kiskoo, ulisee ja ties mitä. Välillä tekis mieli kyllä uusia punertavia rukkasia ihan tosissaan. No kyllähän tän nyt tiesi, että jossain vaiheessa teinimutanttininja löytää tiensä meillekin. Toivotaan vaan, että kun tämä vaihe on ohi, kuorituu punaisesta turkista entistäkin kiltimpi koirus. 

Toteutumisia ja tavoitteita

Pitäähän harrastamisessa olla tavotteita, jotta homma ei mene ihan vaan häröileväksi säätämiseksi. Vuosi sitten meidän tavoitteet näyttivät tältä:

Zorro

• Agility: Keinun opettaminen varmaksi. Ensimmäinen kisastartti viimeistään maaliskuun hyppärillä. Mikäli keinu saadaan kuntoon ja kisoihin päästään paljon, nousu kakkosiin on myös ensi vuoden tavoitteena. Hyppytekniikan kehittäminen paremmaksi. 
• Keinun ei saatu lähellekkään kuntoon, mutta kuitenkin pari nollaa ykkösistä kerättiin eikä luokkanousu kauaksi jäänyt ennen "eläkkeelle" siirtymistä Hyppytekniikkaa on tehty epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta edelleenkin Zorrolla on ihan ikioma tyyli pomppia rimojen yli.
• Toko: Vaikea sanoa mitä tämän kanssa tehdään. Mikäli itse jaksaisi tätä treenata, voisi virallinen koekin olla ensi vuonna mahdollinen, mutta en lupaa kyllä mitään :) 
• Ei menty kokeisiin, mutta pientä innostusta on kyllä ollut havaittavissa. Seuraaminen mennyt ison harppauksen eteenpäin. Parit möllikisat käytiin kyllä!
• Rally-toko: Koulutustunnus RTK1 pitää ainakin saada ja siten nousu avoimeen luokkaan.
• RTK1 saavuttettiin sekä myös RTK2, joten näihin pitää olla tyytyväinen!
• Jälki: Omaksi iloksi treenailu ihmis- ja verijäljen muodossa.
• Jälkeä tehtiin jonkun verran ja Zorron maltti on kasvanut huimasti. Verijäljet jäivät tekemättä.
• Muuta: Koiran terveenä pysyminen, mahdollisesti selän kuvauttaminen. Iloisista koiran elämää!!! 
• Selkä kuvattiin ja se oli puhdas, mutta pientä ongelmaa on siinä kuitenkin ollut. Muuten koira on pysynyt ok kunnossa. Pallien poistoa en vielä vuosi sitten ajatellut... Ja iloinenhan tuo pieni sika on aina ja varsinainen humoristi aina kisoissa :)

Pentu=Rommi

• Suuremmilta tuhoilta välttyminen  riittävän aktivoinnin seurauksena
• Paljonhan tuo on puuhastellut myös kielletyissä asioissa, mutta kämppä ja huonekalut ovat edelleen pystyssä
• Zorron ja pennelin yhteiselon onnistuminen
• Tämä on kyllä mennyt niin hyvin kuin vain toivoa saattaa. Pojat ne jaksaa painia päivästä toiseen hyvässä hengessä
• Huolellinen sosiaalistaminen ja yksin olon harjoittelu
• Rommi on joutunut vähän turhan harvoin olemaan yksin, mutta eipä se täälä mitään pahaa tee, jos sille ei anneta siihen mahdollisuutta. En tiedä oonko sosiaalistamisessa onnistunut mitenkään erityisen hyvin. Tosi asia vaan on se, että Rommilla on kaikki muumit löytäneet laaksoon, joten ei pelkää turhia.
• Pentupiirissä käyminen ihan pikkusena
• Pentupiirissä käytiin useita kertoja, joista Rommi otti kaiken ilon irti ja kurmuutti kunnolla pienempiään. Pikkupentuna sairastettu kennelyskä rajoitti tapaamisia.
• Tutustuttaminen agilityn maailmaan
• Rommi pääsi samantien agikentälle ja todellakin syttyi (ja kuumeni) lajiin saman tien. Enempi oltaisiin saatu käydä ohjatuissa treeneissä.
• Pentutoko kurssille meneminen jne.
• Pentutokossa käytiin muutama kerta, mutta se oli meille jo vähän turhan helppoa. Herhaulla sitten loppuvuodesta on päästy treenailemaan. Kuumakalle se on tokossakin

Ja sitten tavoitteet 2013

Zorro:

Agility: Ei tulostavoitteita, mutta mukavaa yhdessä tekemisen riemua. Jos kerran päästäisiin edes medimölleissä starttaamaan

Toko: Alokasluokan korkkaus ja jos oikeen hienosti menee niin TK1. Ensin pitää vaan hallintaan saada semmonen pikku ongelma nimeltään paikkamakuu. Hepulien hallinta olisi myös oleellista.

Rallytoko: RTK3 ja starttaus mestariluokassa. 

Jokin muu: Jonkin uuden lajin löytäminen, ehkä jäljestys oikein jollain kurssilla.

Terveys: Tottakai tavoitteena on pysyä terveänä ja vetreenä tämäkin vuosi. Heti tammikuussa mennään Karhumälle jolta toivottavasti saadaan taas hyviä treenivinkkejä ja saan näkemystä missä nyt mennään.

Rommi:

Agility: Estevarmuus kaikille esteille. Kisaikä saavutetaan 28.5, mutta kiire ei ole kisoihin. Kunhan kaikki menee vaan hyvin ja saadaan ensimmäiset kisastartit tälle vuodelle. Ehkä nousu kakkosiin voisi olla myös mahdollinen. Myös ohjaajan on vaan kehityttävä niin paljon, että pysyy tuollaisen kuuma kalleen perässä tai mieluummin edellä.

Toko: Jatketaan treenailuja, mutta ei sen kummempia tavoitteita. Jos motivaatiota ohjaajalla riittää niin kisauran korkkaus voisi olla mahdollinen myös tässä lajissa.

Rallytoko: RTK1 ja mahdollisesti myös RTK2. Saas nyt nähdä miten jaksaa treenailla

Jokin muu: Pk puoli kiinnostaisi ja tavoitteena olis päästä mukaan myös sen puolen treenailuihin. Joka päiväistä elämää ajatellen toisten koirien ohitukset ja muutenkin hihnakäyttäytyminen kuntoon.

Terveys: Luuston kuvaukset heti alkuvuodesta. Toivottavasti saadaan vihreätä valoa jatkaa aksailuja. Hyvän lihaskunnon kasvattaminen ja ylläpito

Ohjaaja

Kun kerran tavoitteita on koirille, pitää niitä kai vähän olla itellekin. Lihaskunto harjoitusten lisääminen selvästi, sekä oman kunnon kohottaminen. (Olishan se hienoo käydä koirien kanssa juoksemassa) Toivotaan että näillä eväillä myös oma selkä pysyisi paremmassa kunnossa. Toisaalta  jos koiratkin saa säännöllistä hierontaa, on kait sitä itsekkin käytävä tarvittaessa hierojalla. Toiveissa olisi myös saada agilitynkoulutusohjaaja kortti ja siten kehittyä myös itse ohjaajana. 

Joulua!

Joululomalle on nyt laskeudettu ja tärkeimmät hommat, kuten blogin bannerin päivitys on nyt tehty. On siis aika toivottaa hyvät joulut kaikille T: kuvan käsittelyn ammattilainen :)

Haasteiden viikonloppu

Viime viikolla treenattiin keskiviikkon Rommin ohjatuissa tokoissa. Erityistarkastelussa oli luoksetulo ja Jonna  löysikin meidän luoksetulosta pari kehitettävää kohtaa, vaikka periaatteessa liike näyttää jo ihan hyvältä. Ensinnäkin paikalleen jääminen on levotonta ja Rommi piippaa. Toiseksi koira tulee sivulle niin kovalla vauhdilla, että menee ohi ja pomppaa vielä tullessaan sivulle. Treenataan nyt lyhyttä luoksetuloa, jossa pyrin palkkaamaan oikeasta rauhallisesta viretilasta. Kaikki ylimääräinen kohkaaminen pois, vauhti tuskin tulee meille olemaan ikinä ongelma. Pitemmällä välimatkalla tulevaisuudessa pitää käydä palkkaamassa välillä vain istumisesta, eikä paikalle jääminen johda aina luoksetuloon. Tehtiin myös kontaktitreeniä. Rommista on kyllä tullut selvästi häiriöherkempi. Pää pyörii kun kaikki pitä huomoida mitä ympäristössä tapahtuu mikä toisaalta on paimenille hyvinkin tyypillistä. Zorron tokot oli keskiviikolta peruttu, mutta tehtiin kuitenkin nopeasti kokeenomaisesti liikkeet läpi silmäällä pitäen launtain möllitokoa.

Torstaina oli Zorron agit, jossa tehtiin rataa, joka oli perushelppo. Zorro teki taas varman tappavaa työtä, jonka vuoksi sen kanssa treenaaminen on hiukan tylsää. Ainakin Rommin treenailuihin verrattuna. Toisaalta Zorro tykkää agilitystä kuin hullu puurosta, joten ei sitä iloa voi siltä viedä poiskaan.

Rommin agit perjantaina pitivät sisällään tekniikka treeniä. Oikeastaan tehtiin radanpätkää, jossa oli päällejuoksua, ennakoivaa valssia ja takaa leikkausta. Päällejuoksu meni hienosti, mutta ennakoivan valssin kanssa oli käsittämättömiä ongelmia. En vaan saanut sopimaan askeleita oikeaan suuntaan, mutta kun rautakangesta väännettiin niin alkoihan se onnistumaan. Takaa leikkauksen suurin ongelma oli mun rynniminen liian eteen. Pitäsi vaan antaa koiran hoitaa hommat kun se kerran osaa. Lopuksi katsottiin vielä meidän kontakteja. Hannan mielestä Rommi tietää mitä siltä halutaan, mutta miettiä voisi kannattaako käskyttää erikseen "kiipee" ja "ota" käskyt vai riittäisikö vain yksi käsky... Lähtötilanne katsottiin myös läpi. Vahvistusta tarvitaan, että Rommi lähtee vasta suullisesta käskystä eikä mistään muusta. Kontaktien ja lähtöjen kanssa pitää kyllä niuhottaa viimeseen asti, eikä koiralle pitää antaa mitään eri vapauksia ikinä!

Launtaiaamuna lähdettiin sitten Zorron kanssa möllitokoilemaan tallille. Jännitys oli kyllä huipussaan kun pelkäsin Zorron hepulia joka askeleella kehässä, mutta Zorropa yllätti jälleen positiivisesti ja oli hienosti mukana. Kertoimia ei pistelaskussa käytetty, mutta meidän rivi näytti tällaiselta:
Luoksepäästävyys: 10 Nousi tervehtimään, mutta se oli sallittua tällä kertaa
Paikkamakuu: 10 Olin ajatellut, että ei tehdä paikkamakuuta ollenkaan, mutta koska matkan sai itse päättää, otettiin todella lyhyellä etäisyydellä, että varmasti pysyy (1min)
Seuraaminen taluttimessa (tai vapaana): 8 Maton hajut vei mukanaan monessakin kohtaa, mutta vire oli ok. Pysähtyi kivasti perusasentoon
Liikkeestä maahanmeno: 10 Kait se kivasti meni maahan, oli kyllä säpäkkänä :)
Luoksetulo: 10 Tässä liikkuria meinas vähän naurattaa Zorron huvittava juoksu-pomppu tyyli. Perusasento oli vähän väljä
Liikkeestä seisominen: 8 Hajut häiritsi taas seuraamista, josta uusi käsky. Pysähtyi kuitenkin hyvin ja pysyi paikoillaan
Hyppy: 10 Ehkä paras liike, ei huomautettavaa
Kokonaisvaikutus: 9 Pientä häröilyä liikkeiden välissä, jonka vuoksi jouduin muutaman kerran huomauttamaan vähän rumasti.

Yhteensä 75/80p. Jos oltaisiin saatu piste enemmän oltais taisteltu hopea sijasta, mutta nyt sijoitus taisi olla 5/18. Kaiken kaikkiaan paskasti tuomaroidut möllikisat. En saanut tuomarilta MITÄÄN palautetta ja kaikki jäi oman tulkinnan varaan. Mun mielestä möllitokon idea on saada ulkopuolista palautetta suorituksista, mutta ei näköjään tällä kertaa. Sitten se, että pisteitä jaetaan ihan puoli ilmasiks, että kaikille jäisi hyvä mieli. Arg, mua jäi kyllä lähinnä ketuttamaan...

Launtai-iltana mentiin Rommin kanssa vielä höntsäilemään tallille. Tehtiin este treeniä. Keinua, pituutta ja keppejä. Keppejä tehtiin 12 kepillä ja alkuun kaikilla verkoilla. Koska se meni niin hyvin tempasin saman tien pari verkkoa pois ja hienosti meni sittenkin. Jee, ehkä me saadaan kepit onnistumaan sittenkin helpommin kuin luulinkaan.

Sunnuntaina oli vastassa varsinainen Rommin haasteosuus. Hypättiin ensimmäisen kerran TKL:n kyytiin ja päristeltiin keskustaan. Rommi oli heti kun ammattilainen ja yllättäen ihan hiljaakin koko matkan. Keskustassa oli koirien joulurauhanjulistus ja kynttilä kulkue. Muut koirat tuottivatkin Rommille enemmän päänvaivaa kuin matkustaminen. Kaikille muille koirille piti olla äreenä, eikä kukaan saanut tulla lähelle. Tietysti koira kävi myös muuten ylikierroksilla. Ihme homma, toivottavasti tää on joku ikäjuttu vaan... Kyllä Rommi onneks lopuksi oli jo ihan rentona  ja makaili mun jaloissa kun join glögiä. Takasin kotiin mentiin taas bussilla. Rommi oli ihan huippu bussi pysäkillä keskustorilla. Vaikka vilskettä oli paljon, Rommi oli pysäkillä kuin kuka tahansa muu matkustaja: "tässä mää vaan hengailen kaikessa rauhassa ja venailen nyssee". Ihana otus se kuitenkin on =)

Hyvä viikko

Joskus vaan hommat toimii paremmin kuin yleensä. Viime viikko on ollut yksi sellainen. Oikeastaan ei olla kovin paljon päästy treenailemaan, mutta sekin tehty sitä tehokkaammin. Kovat pakkaset ovat estäneet tokoilut kokonaan ulkona, mutta sentään kotona sisällä on otettu paljon kaikennäköistä treeniä. Torstaina itsenäisyyspäivänä, oli Koirakoutsilla rally-toko kisat ja sinne siis lähdettiin Zorron kanssa.  Tässä videota suorituksesta: http://www.youtube.com/watch?v=Rhi-WvABXnI&feature=g-hist

Ja sehän meni hienosti! Tuloksena 98p. Siten siis kolmas hyväksytty tulos ja rtk2 tunnus.

Eniten olen tyytyväinen Zorron tapaan tehdä töitä tällä kerralla. Se oli oikeesti kiinnostunut ottaan ohjeita vastaan, eikä laamaillut. Seurasi hyvällä vireellä, mutta ei ollut kuitenkaan yli-innokas niin kuin viimeksi. Pistevähennykset tulivat houkutukselta: -1p. ohjaaja virhe (taisin komentaa hiukan kovasanaisesti) ja -1p. puutteellinen yhteistyö (houkutuksen tavarat kiinnosti kyllä kovasti). Jostain syystä mua alko jännittään puolessa välissä rataa ihan tosisaan ja menin radan houkutuksesta alkaen ihan sumussa. Onneksi oma mielentila ei kuitenkaan vaikuttanut Zorron toimintaan. Videolla näkyy lopussa hienosti kuinka koira luuli lopussa, että heitin sille jonkun palkaksi J Sijoitus oli (vasta) neljäs, palkinto palli jäi n. 5 sekunnin päähän. Oltiin kuitenkin tuomarin suosikki ja saatiin luu palkinnoksi. En tiedä mitä tällä kertaa tehtiin oikein, jotta vire oli täydellinen tuohon lajiin, ei yli eikä ali. Ainakin aamulenkki tehtiin tavallista pitempänä ja ruuankin koira sai tavallisesti aamulla. Nyt en myöskään hetsannut kissanruualla vaikka palkkasinkin koiran sillä lopuksi. Nyt sitten kohti uusia haasteita tämän lajin parissa. Voittajaan ei kyllä ihan vielä ole asiaa, koska täytyy muun muassa harjoitella oikealla seuraamista ja vierellä peruuttamista. Voittajassa mukaan tulee myös käytösruutu, jossa koiran tulee maata tai istua ohjaajan edessä tai vieressä 2min. Ei oo mitään Zorron vahvimpia puolia tuo paikallaan pysyminen…

Rommin kanssa lähdettiin katsomaan torstai-iltana vielä itsenäisyyspäivän ilotulitusta keskustaan. Ajatuksena oli totuttaa koiraa edes vähän uuden vuoden ihanuuksiin. Eihän me kovin lähelle paukkuja nyt menty, mutta kyllä ääni- ja näköhavaintoja saatiin kuitenkin paljon. Rommihan ei välittänyt paukuista tippaakaan. Enempi se keskittyi mun taskussa oleviin nakkeihin ja naruleluleikkeihin eli treenihän meni juuri niin kuin olin toivonutkin. Jee jee!

Perjantaina oli Rommin ekat Tamskin ohjatut treenit. Hannan treeneissä tehtiin tekniikkatreeniä, jossa oli kolme hyppyä sisäkaarella ympyrässä ja kolme putkea ulkokaarella. Eipä olla vastaavaa tehty, mutta hyvinhän se meni. Ainoa mikä ei onnistunut, oli putkesta putkeen meno niin että olisin ohjannut keskeltä. Toisaalta koira oli siinä vaiheessa jo aika puhki tai siis ylikierroksilla.

Loppu viikkoa on häirinnyt koko meidän porukan sänkyyn kaatanut flunssa. Lenkit ovat jääneet melko lyhyiksi, mutta olen sitten yrittänyt kotona tehdä mm. rally-toko treeniä ja kehonhallintaan. Muutaman kuvan kuitenkin napsin varsin lumisista maisemista: 

Pakkasen puremat

Vajaa viikko sitten sää oli vielä reilusti plussan puolella, mutta nyt mittari näyttää jo -15 astetta. Hiukan pistää hytisyttämään tuommonen 20 asteen lämpötilan lasku. Mutta ei auta valittaa, enää ei tarvitse kurassa kahlata ja kämppäkin voi pysyä jopa kolme päivää puhtaana. Luntakin tuli ihan kiitettävästi ja Zorro saa kulkea taas tassut verillä lumipaakkujen vuoksi. Nää on näitä lumikelien iloja… Koirille on tullut nykyään jännä tapa juosta joka paikassa niin paljon kuin kintuistaan pääsee. Ennen ne tekivät sitä vain pellolla, mutta nyt kelpaa mikä tahansa kivikkokin. Zorro on yleensä se yllyttävä voima ja Rommi juoksee kiltiksi jäniksenä edellä. En sitten tiedä liittyykö tämä  Zorron kastrointiin, kun tuntuu, että mettässä ei enää hajut niinkään kiinnosta.

Viime viikko oli hyvin tavallinen. Ohjattuja tokotreenejä ei ollut, mutta itekseen käytiin treenailemassa pari kertaa. Lisäksi opetin Rommille kosketus alustalle menon ja siellä pysymisen. Eipä se suuria ponnisteluja vaatinut, vaikka olin mielessäni tarkkaan miettinyt miten lähden homma vähitellen naksulla vahvistamaan.

Torstaina Zorro pääsi aksailemaan. Rataa tehtiin, teemana vauhti, ja siinä oli oikeastaan yksi haastava kohta, jossa olisi pitänyt leijeröidä kepit puomin takaa. Ei ollut ihan helppoa ei, varsinkaan kun koira piti ohjata poispäin käännöksellä kepeille. Ei ole ihan meidän juttu.

Sunnuntaina oli Rommi vuoro aksata target teamin treeneissä. Tällä kertaa meillä oli ”helpompi” 2.luokan rata mentävänä, joka näytti tällaiselta:

Koira otetaan vastaan 2 edestä radan puolelta. Heitetään kakkosen oikealta puolelta ja valssilla putkeen (3). Neloshypyn pyöritin A:n puolelta valssilla. Kutosen taakse vastaanottovalssi. Kasi hypylle hinkattiin valssia. Siis nimenomaan sitä oikeaa tekniikkaa tehdä valssia. Alun radan tutustumisessa en saanut oikein askeleita sopimaan oikein, mutta kun asiaa ei liikkaa miettinyt, päästiin Rommin kanssa nopeasti kohdasta ohi. Pituudelle (11) vastakäännös. Lyhyellä pituudella ei ollut mitään ongelmia, mutta kun pituutta kasvatettiin, pikku porsas heräsi Rommin sisällä, eikä hypännyt hyppyä loppuun. Joskus ollaan tätä tehtykin, ilman mitään ongelmia, mutta nyt onnistui kun Julia oli lelun kanssa ottamassa vastaan. Ehdottomasti treeniin pituuden suorittaminen!!! 14-16 väli perusohjausta. Putkeen (18) lähetys ei onnistunut radan puolelta, mutta kun teki vastakäännöksen hypylle (16) ja ohjasi puomin puolta putki löytyi paremmin. Hypylle (19) pakkovalssi-jaakotus (yksi lemppariohjauksista Rommin kanssa :) Valssi 22-23 väliin ja vastakäännös hypylle 24 ja MAALIIN! Kyllä oli taas hyvät treenit ja paljon onnistumisia. Nyt ei takkuiltu niin paljon lähtöjen kanssa, mutta kuinka pirun vaikeaa on antaa lähtökäsky eri aikaan kun lähtee itse liikkeelle. Mulle se tuntuu näköjään täysin mahdottomalta. Toinen mikä pistää mua ärsyttään näissä treeneissä on mun oman pään toiminta. Miksi se on niin pirun hankalaa muistaa edes kymmenen esteen rataa, kun Zorron kanssa voidaan mennä vaikka 30 estettä ilman isompia ongelmia?? No joo kaikki ohjaukset pitää tulla ajoissa tai ennakkoon, jolloin pitää tosiaan tietää mitä tekee, eikä semmosia hups ohjauksia vaan voi tehdä! Täytyy siis joten skarpata ite, miks tää laji on näin vaikeeta?

Positiivista kuitenkin on, että saatiin Rommin kanssa treenipaikka Tamskilta, toivottavasti viihdytään hyvin Hannan opastuksessa. Menin myös ilmoittaan itseni agilityn koulutusohjaajakurssille, joka alkaa tammikuussa. Vähänks jännää =) Tällä viikolla meillä ohjelmassa on rally-toko kisat ja Rommin kanssa ilotulitukseen tutustumista sekä ekat aksa treenit uudessa ryhmässä!