Pakkasen puremat

Vajaa viikko sitten sää oli vielä reilusti plussan puolella, mutta nyt mittari näyttää jo -15 astetta. Hiukan pistää hytisyttämään tuommonen 20 asteen lämpötilan lasku. Mutta ei auta valittaa, enää ei tarvitse kurassa kahlata ja kämppäkin voi pysyä jopa kolme päivää puhtaana. Luntakin tuli ihan kiitettävästi ja Zorro saa kulkea taas tassut verillä lumipaakkujen vuoksi. Nää on näitä lumikelien iloja… Koirille on tullut nykyään jännä tapa juosta joka paikassa niin paljon kuin kintuistaan pääsee. Ennen ne tekivät sitä vain pellolla, mutta nyt kelpaa mikä tahansa kivikkokin. Zorro on yleensä se yllyttävä voima ja Rommi juoksee kiltiksi jäniksenä edellä. En sitten tiedä liittyykö tämä  Zorron kastrointiin, kun tuntuu, että mettässä ei enää hajut niinkään kiinnosta.

Viime viikko oli hyvin tavallinen. Ohjattuja tokotreenejä ei ollut, mutta itekseen käytiin treenailemassa pari kertaa. Lisäksi opetin Rommille kosketus alustalle menon ja siellä pysymisen. Eipä se suuria ponnisteluja vaatinut, vaikka olin mielessäni tarkkaan miettinyt miten lähden homma vähitellen naksulla vahvistamaan.

Torstaina Zorro pääsi aksailemaan. Rataa tehtiin, teemana vauhti, ja siinä oli oikeastaan yksi haastava kohta, jossa olisi pitänyt leijeröidä kepit puomin takaa. Ei ollut ihan helppoa ei, varsinkaan kun koira piti ohjata poispäin käännöksellä kepeille. Ei ole ihan meidän juttu.

Sunnuntaina oli Rommi vuoro aksata target teamin treeneissä. Tällä kertaa meillä oli ”helpompi” 2.luokan rata mentävänä, joka näytti tällaiselta:

Koira otetaan vastaan 2 edestä radan puolelta. Heitetään kakkosen oikealta puolelta ja valssilla putkeen (3). Neloshypyn pyöritin A:n puolelta valssilla. Kutosen taakse vastaanottovalssi. Kasi hypylle hinkattiin valssia. Siis nimenomaan sitä oikeaa tekniikkaa tehdä valssia. Alun radan tutustumisessa en saanut oikein askeleita sopimaan oikein, mutta kun asiaa ei liikkaa miettinyt, päästiin Rommin kanssa nopeasti kohdasta ohi. Pituudelle (11) vastakäännös. Lyhyellä pituudella ei ollut mitään ongelmia, mutta kun pituutta kasvatettiin, pikku porsas heräsi Rommin sisällä, eikä hypännyt hyppyä loppuun. Joskus ollaan tätä tehtykin, ilman mitään ongelmia, mutta nyt onnistui kun Julia oli lelun kanssa ottamassa vastaan. Ehdottomasti treeniin pituuden suorittaminen!!! 14-16 väli perusohjausta. Putkeen (18) lähetys ei onnistunut radan puolelta, mutta kun teki vastakäännöksen hypylle (16) ja ohjasi puomin puolta putki löytyi paremmin. Hypylle (19) pakkovalssi-jaakotus (yksi lemppariohjauksista Rommin kanssa :) Valssi 22-23 väliin ja vastakäännös hypylle 24 ja MAALIIN! Kyllä oli taas hyvät treenit ja paljon onnistumisia. Nyt ei takkuiltu niin paljon lähtöjen kanssa, mutta kuinka pirun vaikeaa on antaa lähtökäsky eri aikaan kun lähtee itse liikkeelle. Mulle se tuntuu näköjään täysin mahdottomalta. Toinen mikä pistää mua ärsyttään näissä treeneissä on mun oman pään toiminta. Miksi se on niin pirun hankalaa muistaa edes kymmenen esteen rataa, kun Zorron kanssa voidaan mennä vaikka 30 estettä ilman isompia ongelmia?? No joo kaikki ohjaukset pitää tulla ajoissa tai ennakkoon, jolloin pitää tosiaan tietää mitä tekee, eikä semmosia hups ohjauksia vaan voi tehdä! Täytyy siis joten skarpata ite, miks tää laji on näin vaikeeta?

Positiivista kuitenkin on, että saatiin Rommin kanssa treenipaikka Tamskilta, toivottavasti viihdytään hyvin Hannan opastuksessa. Menin myös ilmoittaan itseni agilityn koulutusohjaajakurssille, joka alkaa tammikuussa. Vähänks jännää =) Tällä viikolla meillä ohjelmassa on rally-toko kisat ja Rommin kanssa ilotulitukseen tutustumista sekä ekat aksa treenit uudessa ryhmässä!