sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Nenähommia ja ongelma ohituksia

Päästäisi itsensä tietyti helpommalaa jos viitsis kirjoitella useammin, mutta yritetääs nyt tehdä jonkun näköistä yhteenvetoa viime viikkojen tapahtumista.

Edellis viikonloppuna alkoi Pirkanmaan etsijäkoirien alkeiskurssi. Sekä lauantaina että sunnuntaina rymyttiin Ruotulan metsissä. Teoriakerran jälkeen vähän ihmettelin, että mitenkä koiralle opetetaan se, että nyt pitäs lähtee seuraamaan toisen koiran jälkeä. Sen saman koiran jonka hajua minä tarjoaisin koiralle pussista. No siinäpä se lajin hienous piileekin. Koira haistaa pussia ja sitten odotellaan, että pienen koiran aivot työstää asian ihan itekseen ja sitten se koira vaan lähtee, ilman mitään kehotuksia tai muita apuja.
 
Ensimmäinen jälki lauantaina oli 100m suora jälki metsässä. Pelkäsin alkuun, että riittääkö Zorron mielenkiinto kun jäljen aikana ei saa palkkaa, niin paljon ollaan kuitenkin namijälkeä tehty viime kesinä. Pelko oli turhaa ja hienosti koira eteni. Kerran pysähtyi pitämään taukoa (mikä on tässä lajissa täysin sallittua), syömään ruohoa ja siitten kun koira oli valmis niin jatkettiin. Ilmaisua ei ekalla kerralla koiralla nähty ollenkaan, ajoi tosi lähelle maalia, joten palkka siitä. Kun kadonneita koira etsitään, jäljestävän koiran tulee ilmaista n. 50m ennen maalia, jotta karkulaista ei peläytetä.

Toinen jälki lauantaina oli 150m yhdellä 90 asteen kulmalla. Eteni hienosti kulmaan asti. Kulmassa tarkasti ns. T toisen sakaran, mutta kääntyi sitten hienosti oikealle jäljelle. Muutataman kerran koira vilkas mua apuja pyydellen, mutta kun apuja ei herunut  jatkui matka hienosti itekseen. Tällä jäljellä ilmaisu oli myös selkeä pysähdys ja tuijotus maaliin ja siitä palkaksi maistuvat kissanruuat.

Kolmas jälki tehtiin sitten sunnuntaina. Tällä kertaa matka oli 500m ja yksi kulmakin jäljelle jouduttiin tekemään. Lähtö oli jo nopeampi kuin edellis päivän jäljillä. Noin 100m jälkeen mietintätauko, mutta sitten jatkettiin vauhdilla kulmaan asti. Kulma oli hankalassa paikassa ihan rannassa kuopassa, jossa maalikoirakko oli vielä pyörinyt ihan kunnolla, joten hiukan Zorro meinas siinä seota ja hiukan jouduttiin auttamaan. Lopussa koira oli haluton etenemään, katseli tasan toiseen suuntaan kun maali oli ja oli vähän sitä mieltä, että tää oli nyt tässä. Pienellä kehotuksella suostui kuitenkin jatkamaan. Ilmaisu oli hyvä ja selkeä. Liekö sitten maalikoira ollut Zorrolle epämiellyttävä nuori isokokoinen uros, ettei huvittanut hirveän lähelle mennä. Kesken jäljen pysähtyi myös juomaan, sen verran rankaa oli tuo nenän käyttö.

Eilen oli sitten neljännen jäljen vuoro. Tällä kertaa tehtiin Y-jälki (300m), jossa alku pätkän meni kaksi koirakkoa, mutta sitten maali koirakko ja hämy koirakko erkanivat ja koiran piti jäljestää vain sitä hajua mikä sille alussa oli annettu. Zorro lähti tällä kertaa heti jäljelle, mutta se olikin ihmisjälki, mutta toki löysi nopeasti oikealle jäljelle. Jäljen varrella oli myös hemaisevan hyvän tuoksuiset kakkakasat, joissa olisi pitänyt päästä kierimään. Erkanemis kohdassa Zorron otti tauon ja mietti vähän hommaa ja jatkoi kun oli valmis. Ilmaisu taas kivasti pysähtymällä. Itse en heti huomannut maalia, mutta huomasin kuitenkin koiran ilmaisun.

Kaiken kaikkiaan Zorro on aika helposti luettava koira, kyllä siitä näkee koska ollaan oikealla jäljellä ja koska ihan hukassa. Itseluottamusta Zorrolla on kuulemma hyvin, eikä se tarvi mun tukea. Myös työskentelyilme näyttää siltä, että sillä on oikeesti kivaa, kuulemma viheltelis mennessään jos osaisi.

Myös Rommi on päässyt nenähommin makkara-/ihmisjäljen muodossa. Vieläkin se on melkosta häsläystä, mutta huomasin kuitenkin, että kun antaa jäljen vanhentua riittävästi (yli30min) ja käy siinä välissä purkamassa ylimääräiset virrat pois, se menee jo inasen rauhallisemmin. Myös kotikutoista esineruutua on tehty. Rommi tuo kyllä hienosti kaikki tutut lelut, mutta se ei vaan tajua jos siellä on jotain ihmeellisiä esineitä, esim. 0,5l juomapullo. Niin kuitenkin onnistuu, että näytän koiralle esineet ensin, että tämmöstä oltais nyt etsimässä. Suurimmillaan meidän ruutu on ollut 30m syvä ja hienosti koira kyllä irtoaa ihan takarajoille. Käteen luovutusta on myös treenattu ihan kuivaharjotteluna, koska se on ollut ongelma.

Eniten Rommi kuitenkin nyt tarvitsisi ohitustreeniä. Joskus syksyllä meillä oli myös ongelmia ohitusten kanssa, mutta nyt homma on mennyt ihan mahdottomaksi. Rommi kiihtyy jo hyvissä ajoin ennen ohitusta, jolloin siihen mennessä kun koira on kohdalla, Rommi on jo semmosissa sfääreissä, että sitä on mahdotonta hallita. Ennen sain namittamalla sen ihan ok:sti ohi, mutta nyt ei kelpaa enää namitkaan. Olen yrittänyt viedä tien sivuun ja käskeä istumaan ja namittaa, mutta kohdalla se kuitenkin tuppaa rähähtämään. Eikö Rommi nyt vaan vois ottaa Zorrosta mallia, että vastaan tulevaa koiraa ei tarvi edes vilkaista vaan välttelemällä hyvä tulee! Noh nyt mietin jo, että pitäskö meidän mennä oikeen jollekin ohituskurssille, niin sais vähän ammattiapuja...

 
ps. kuvat ovat viime kesältä, Rommi ei ole nuorentunt yhtäkkiä
 
 


perjantai 10. toukokuuta 2013

Hälsans kök, loppu buzzus

Nyt on kaikki kasvisruuat syöty joita sain testattavaksi buzzadorilta. Buzzadorilta saa siis ilmaiseksi joitain tuotteita testiin ja niistä pitää sitten kertoa eteenpäin. Täältä taas lisätietoa! Murekkeen testauskesta kerroinkin jo aiemmin täällä, mutta myöhemmin testiin pääsivät falafelit ja kasvispihvit.

En ole aiemmin falafelejä syönyt, enkä tiedä miltä niiden tulisi maistua, mutta nämä kyseiset yksilöt kelpasivat lähinnä koiran ruuaksi. Yhden jäljen nameiksi siis menivät suurimmalta osaltaan. Itse söin pari pyörykkää, mutta ei ne vain sovi omaan makuun.

Kasvispihveistä tehtiin pihvit itse tehtyjen hampurilaisten väliin ja pidettiin oikeen burgeribileet!
 
Näiden maussa ei ollut mitään valittamista ja kaikille ruoka maistui enemmän kuin hyvin

 
 Ja ei muuta kuin syömään!

 
Mureke ja nämä pihvit olivat siis erittäin onnistuneita kokeiluja, mutta tuskimpa niitä tulee ostettu enää lisää. Suurin syy on hinta, halvempaa on ostaa jauhelihaa. Toisaalta myös pienet pakkauskoot eivät oikein sovi nelihenkiselle perheelle.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Buzzaus: Maximit syöty ja juotu

Niin kuin aiemmin oli juttua olen tässä päässyt testailemaan Maxim tuotteiteita buzzadorina. Patukat varsinkin on olleet kovin käteviä ja todellakin korvannut niitä suklaapatukka pikku nälkään hetkiä. Kaikki patukat ovat olleet syötävän makuisia, suurin osa oikein hyviä.

Tänään aamusta kävin ensin koirille tekemässä jäljet ja muutenkin metsässä temuttiin pari tuntia.  Sen jälkeen tein urheilujuomaa jota siinä hörpin ennen lähtöä  ja sitten loput mukaan ja salille. Kyseinen urheilujuoma on ihan perinteisen makuista ei joskaan ehkä ihan niin makeaa, joten sen pystyy juomaan irvistelemättä.
 
Ja reeni kulkee Maximin siivittämänä hienosti.
Kotiin päästyä vetäsin vielä palautus juoman. Näistä suklaa on ollut hyvän makuinen ja mansikka ja vanilija vähän turhan makeita.
 
 
Kaiken kakkiaan olen ollut tuotteisiin hyvin tyytyväinen Mutta en mä siitä tehosta nyt niin tiedä. Tuskimpa mun treenit siitä mihinkään on muuttuneet vaikka on ollut kunnon aineet käytössä :) Patukoilla on kyllä tosi kätevä siirtää nälkää parilla tunnilla, jolle kyllä onkin tarvetta tässä kiireissä koiraharrastusten täyttämässä elämässä!
 
 
Lisätietoja buzzador jutuista täältä!


keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Aktiivisempi viikonloppu

Viime viikonloppu oli täynnä koiramaista toimintaa. Lauantaina oltiin jo kahdeksalta aamulla tallilla valmistelemassa TamSKin ensimmäisiä rally-toko kisoja. Zorro oli myös mukana kisaamassa ja ensimmäisen kerran Zorro oli kentällä 0-koirana mestariluokassa. Alkuun vähän pelkäisin, että antaako Zorro jo kaikkensa harjoituskierroksella, mutta toisin kävi. Koira pääsi tuhoamaan ylimääräisiä kierroksia ja olikin varsinaisella kierroksella hienossa vireessä. Radalla oli pitkä pätkä oikealla puolella ja ne menivät hienosti. Ongelmia tuotti eteenmenot , joissa Zorro ei jostain syystä tajunnut istua!?! Tästä -3vp kyltiltä 5.  Toiset kolme pistettä lähti istu-maahan-istu kyltiltä, epätarkasti suoritettu tehtävä. Loppuun tehtiin vielä käytösruutu, jossa koiran piti olla 2min edessä maaten. Ei ollut ongelmia tässä, vaan Zorro heitti heti reteesti lonkkamakuulle ja huilaili kaikessa rauhassa. Lopputuloksena siis 94p. ja luokkavoitto ja tuomarin suosikki palkinto! Kyllä meillä menee nyt niin kovaa, että harmittaa etten ilmonnut meitä helatorstain rallykisoihin.  Tässä linkki videoon

Taas tuli pokaalia ja sun muuta palkintoa
 
Sunnuntaina pakattiin Rommin kanssa kamat autoon ja suunnattiin Nokialle pk-lajien tutustumispäivään.  Ensimmäisenä meillä oli vuorossa haku. Nähtiin alkuun kisanomainen suoritus ja sitten Rommikin pääsi kokeilemaan. Ei tehnyt minkäänlaista tuskaa lähteä nakkien toivossa etsimään ukkoja metsästä. Näkölähtöjä vain tehtiin ja ne onnistui hienosti. Tää voisi olla kyllä niin Rommin laji; saa mennä lujaa ja toisaalta ukot mettässä tarjoilee nameja ja leikkejä, mikä voi parantaa Rommin käytöstä ylipäätään lenkkeillessä.

Ruokailun jälkeen lähdettiin jälkimetsälle. Tehtiin kaikille koirille suorat jäljet, jotka oli kyllä pidempiä mitä ikinä Rommin kanssa oltiin tehty.  Alku oli hirveetä riekkumista, jonka takia otin koiran tosi lyhyeen liinaan. Sitten Rommi onnistui steppailemaan  tassunsa ehkä neljä kertaa mun saapaan alle. Joo kyllä todellakin kaoottista oli meidän meno. Loppua kohden meno kuitenkin tasoittui ja päästiin maaliin asti. Hyviä vinkkejä saatiin kuinka jatkaa. Koira lyhyessä liinassa, riittävän pitkä jälki ja nameja joka askelmalle.  Loppuun nähtiin vielä kokenut koira jäljellä. Majalle palatessa saatiin vielä tottis esitys. Onhan se hienoo kun koirat seuraa korkealla vireellä. Kaiken kaikkiaan oli kyllä niin antoisa päivä. Haku alkoi ihan tosissaan kiinnostamaan, mutta en nyt vielä ala hakemaan ryhmäpaikkaa, koska aika ei tällä hetkellä riitä. Nyt varsinkin kun Zorron Pirkamaan etsijäkoirien jälkikurssi alkaa ensi viikolla.

Väsähtänyt Rommi kaiken uuden jälkeen
Tänään lähdettiin sitten kokeilemaan uusia taitoja. Talloin molemmille jäljet ja tällä kertaa merkkasinkin ne kunnolla. Zorrolle tein vähän pitemmän jäljen jossa nameja oli vain noin joka kolmannella askeleella. Rommin jälki oli suora ja namit joka askeleella.  Vanhetessa otettiin Rommin kanssa esineruutua. Tein vain n. 10x10m alueen. Ensin heitin leluja sinne ja Rommi haki hienosti. Sitten vein niitä piiloon ja hienosti meni nytkin.  Kun vein monta esinettä kerralla, Rommi ei meinannut ymmärtää, että niitä löytyy sieltä lisääkin. Noh tämä oli vasta meidän ensimmäinen esineruutu…  Zorro se ei tajunnut koko ideaa ollenkaan, joten en jaksanut jäädä hinkkaamaan.

Rommin jälki meni ihan kivasti. Vauhtia sillä on hirveesti ja kaksin käsin saa liinaa pidellä, mutta selvästi koira auttaa kun sen vierellä etenee ja liina on todella lyhyellä. Zorro taas muisti hienosti jälkihommat. Teki tarkkaa työtä vaikka maasto oli hankala. Kulmassakin löysi oikean suunnaan hienosti kun oli ensin tarkastanut alueen. Pk-päivässä opin myös sen, että koiraa pitää todella osata lukea, että koska on jäljellä ja koska haahuilemassa. Jäljen kunnolla merkkaaminen auttaa tässä kovasti, ettei tarvi miettiä, että mistähän mä tässä kohtaa menin. Zorrosta kyllä huomaa hyvin kun se on epävarma ja toisinaan porskuttaa varmasti eteenpäin. Kivoja nämä uudet tuulet harrastusrintamalla!