Voi pojat mikä viikko!

Tällä viikolla on todella tuntunut, että lomalla ollaan. Heti maanantaina pakattiin koirat autoon ja lähdettiin Seitsemisen kansallispuistoon tekemään pikku lenkki. Zorro sai hömpötellä koko lenkin vapaana ja Rommi sen sijaan joutui kiskomaan tätä valasta perässään koko matkan. Rommin mielestä koko reissun kohokohta taisikin olla tapaaminen lampaiden kanssa pitkästä aikaa. Kovasti olisi pojan tehnyt mieli aitaukseen, mutta joutui tyytymään parin metrin etäisyydeltä kiihkoiluun. Yhtään kuvaa ei reissulta ole, koska muistikortti unohtui matkasta.

Tiistaina koitti sitten Zorron totuuden hetki: ihka ensimmäinen tokokoe!

Tässä me odotellaan omaa suoritusvuoroa iloisella ilmeellä!

Meille "arpoutui" paikka toisen paikkamakuuryhmän ensimmäisinä eli reunapaikka! Helpottaa aina minun tuskaa hiukan, mutta seuraavassa liikkeet kommenteineen (+kertoimet):

Luoksepäästävyys 10 (x1): Pysyi hienosti istumassa koko ajan
Paikkamakuu 9 (x3): Pistevähennys tuli tuplakäskystä ylösnoustessa (itse asiassa tuplakäsky tuli myös jo maahan menossa). Makasi kohtuu hyvin (jännitti hiukan enemmän kuin yleensä), yhdessä vaiheessa laittoi päänkin maahan, mutta sitten meni juna hallin ohi. Itse meinasin melkein pyörtyä riviin ja hoinkin itselleni vaan, että hengitä, hengitä!
Seuraaminen hihnassa 9,5 (x2): Tähän olen erittäin tyytyväinen, koira oli heti ensimmäisessä liikkeessä hienosti mukana. Puoli pistettä lähti oikealle käännöksessä pienenä etäisyyden ottona.
Seuraaminen vapaana 8,5 (x4): Oikealle käännöksessä jäi taas johonkin hortoilemaan. Kontakti ei vissiin pysynyt ihan yhtä hyvin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 (x2): Maahanmeno liike saisi olla nopeampi.
Luoksetulo 10 (x3): Vauhtia riittää ja perusasento oli hyvä. Itseäni kyllä ärsyttää se, että Zorro hyppää aina mun käteen tarkastaakseen nami tilanteen :)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5 (x2): Valui hiukan liikaa.
Hyppy 10 (x2): Ei motkotettavaa mistään, itselleni annan kyllä pyyhkeitä, koska menin sanomaan joo kun kysyttiin onko valmista. Videota uudestaan katsoessa muistin, että Zorro haisteli hyppyä pysähdyttyään, mikähän juttu se nyt taas oli...
Kokonaisvaikutus 9 (x1): Tuomari selvästi tykkäsi Zorron tavasta tehdä töitä, itse sain kehuja hyvästä ohjaamisesta. Kymppejä ei taidettu paljon jaella, enkä tiedä mitä meidän olisi pitänyt siihen tehdä paremmin.

Suorituksen jälkeen olin hyvin tyytyväinen siihen, että ei mokattu mitään vaan koira teki omalla taatulla tasollaan. Tulevaisuutta ajatellen jäävät liikkeet on ne mitä meidän täytyisi treenata lisää. Terävyyttä liikkeisiin kaivattaisiin erityisesti. Lopputulos oli oikeastaan kokonaisuutena varsin yllättävä: Yhteispisteet 184, jolla irtosi luokkavoitto ja kunniapalkinto (miksi näitä jaellaan, valistakaa tietämätöntä?) Videon kuvaamisessa oli teknisiä ongelmia, joten vain viimeisimmät liikkeet tulivat nauhalle, mutta tältä se näytti!

Pitääköhän mun kohta hommata Zorrolle oma palkinto kaappi?

"Mä olin paras ja sain tämmösen lelun!"

 Voiton huumasta selvinneenä keskiviikkona lähdettiin ajelemaan mökille vadelmia keräämään ja koiria juoksuttamaan. Rommilla oli hauskaa kun sai juosta edes takasin poimijalta toiselle ja myös vatut maistuivat suoraan puskasta syötynä. 

Torstaina oli sitten taas Zorron aksa treenit ja sehän oli taas ihan liekeissä, vaikka luulis, että viikon hulinat olis vienneet jo suurimmat energiat. Pallolla palkkaaminen on tuonut Zorrolle lisää vauhtia tai ainakin motivaatiota. Se sikailee hyppimällä vasten ja varastamalla pallon suoraa kädestä, mutta ei se haittaa, sillä on lupa olla röyhkeä!

Autossakin on matkattu melkoisesti

Eilen matkattiin taas mökille ja vattupuskiin. Koirat sai temmeltää koko illan kaikessa rauhassa ja kyllähän ne tykkää. Nyt kun juuri kotiin päästiin, koirat ovat kohtuullisen onnellisen (lue: väsyneen) oloisia

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää!

Lahjattomat treenaa

Vai miten se nyt meni! Eilen kalenteria katsoessani tajusin,että Zorron (ja mun) ihka ensimmäinen tokokoe on jo viikon päästä. Ja koskas me viimeksi ollaan sitten treenattu? Ehkäpä kolme viikkoo sitten, apua! Tästä sisuuntuneena mentiin eilen kentälle vähän herkistelemään. Suurimmat ongelmat on seuraaminen ja oikeastaan sen paikka. Edistää, jätättää, ottaa sivuttaisetäisyyttä tai sitten on ihan kivalla paikalla. Peukut vaan kaikilla pystyyn, että ensi tiistaina olisi taivaan kappaleet oikeassa asennossa ja Zorro hyvillä mielin. Zorron kanssa ei kyllä oikeasti voi oikein etukäteen jännittää, koska sen suoritus riippuu niin mystisistä asioista, että en minä siihen pysty juurikaan vaikuttamaan. Pitää kuitenkin pitää mielessä seuraavat asiat: 1. Tee ennen varsinaista suoritusta seuraamista niin, että koira olisi heti vireessä ekasta liikkeestä lähtien. 2. Kun koiran pitää nousta maasta sivulle, käytä käskyä ISTU! Sivu käskyllä Zorro jähmäilee. 3. Älä sano mitään hypyssä ennen YLI käskyä!

Mitäs muuta sitten ollaan tehty lomalaisina. Zorro kävi teke älyhankalan taajamajäljen, mikä oli n.700m pitkä ja maasto vaihtelevaa. Kyselyä oli n. 10m välein ja eteneminen älyttömän hidasta. Loppua kohden mielenkiinto sen kun väheni ja Zorro yritti jopa seurata, jos sillä heruis palkkaa. Ajoi lopulta melko lähelle maalia, mutta ilmaisu jäi vaisuksi. Ärsytti vaan kun ei tästä tullut nyt yhtään mitään, ehkä ensi kerralla sitten.

Mettässä tein kerran molemmille (nami)jäljet. Maasto oli hankalaa, mutta molemmat suoriutuivat siitä hienosti. Mulla oli vaan vähän ongelmia pystyssä pysymisen suhteen. Zorro menee kyllä tosi hienosti umpimetsässä ja itseluottamus riittää paremmin kuin taajamassa.

Zorro pääsi tällä viikolla pitkästä aikaa fyssarille. Tällä kertaa aika oli varattuna Piispaselle jolla olikin erilaisia näkemyksiä. Alkuun Zorro pääsi temppuilemaan kaikennäkösillä esteillä. Selväksi tuli heti sen vasemman takajalan käyttö, tai oikeammin sen käytön vähyys. Ulkona liikkeet näyttivät kuitenkin symmetrisiltä. Hitaassa liikkeessä keventämisen huomaa, mutta ei enää ravissa tai laukassa. Koko koira oli kohtalaisen jäykkä, mutta niinhän se aina on. Hyvin Zorro kuitenkin heti ekalla kerralla rentoutui käsittelyssä ja yläselän jumit saatiin auottua. Lantiossa on ilmeisesti vähän vinoutta, jota pyritään seuraavilla kerroilla suoristamaan.

Rommi pääsi tänään pitkästä aikaa vetämään. Ei ole minun juoksu harrastukseni taaskaaan oikein päässyt vauhtiin, eikä varmaan 2kk olla juostu ollenkaan. Juokseminen on kyllä hullun raskasta, että saa Rommin pysymään ravilla ja välillä on pakko itse kiihdyttää, jotta peitsaaminen loppuisi. Huh huh!

Muuten Rommi on saanut pääasiassa viettää kotikoiran virkaa, toki pieniä juttuja tehdään päivittäin. Agirodussa käytiin katselemassa muita koiria ja saatiin monta onnistunutta ohitusta, mutta toki muutamia rähjäyksiäkin. Rommi ei kuitenkaan juurikaan kiihtynyt aksaavista koirista, vaikka oltiin ihan kentän laidalla. Ehkä pientä kehitystä on havaittavissa. Rommi on myös vähentänyt merkaamista ja koipi kohoaa entistä harvemmin.

Loppuun vielä lomamatka kuvia Pärnusta:

Ei ihan koira vapaa loma kuitenkaan

Loman alkuja ja muuta muminaa

On mennyt juhannukset ja muutenkin kesä on jo niin pitkällä, että kesälomakin starttasi eilen. Joku voisi siis kysyä; miksi ihmeessä olet hereillä lomalauantaina ennen kuuttaa ja päivität blogia. Noh syitähän on kaksi, ei vaan väsytä ja toisaalta ei tunnu normi tunneista riittävän aikaa tänne blogin puolelle ollenkaan.

Monta viikkoo pitäisi taas avata tässä, mutta eiköhän mennä lyhyemmän kautta kuitenkin. Rommi on tervehtynyt leikkauksesta nyt täysin. 12-13 päivää koira oli kauluri päässä ja pelkällä hihnalenkityksellä. Olen kyllä positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin sen pää on kestänyt rauhassa oloa. Mitään sen kummempaa aktivointia ei olla tehty tuona aikana yhtä jälkeä lukuunottamatta. Zorro ei missään vaiheessa tullut sinuiksi Rommin kaulurin kanssa, joten se juoksi Rommia karkuun koko ajan. Tosiaana aika näyttää millaisia vaikutuksia leikkauksella on laajemmin meidän olemiseen. Ei se ainakaan vielä ole räyhäämistä lopettanut :D

Olen muutenkin miettinyt syitä Rommi räyhäämiselle. Silloin kun koira oli vuoden ikäinen ei tällaisia ongelmia vielä ollut ja Rommi oli hyvinkin sosiaalinen kaikennäköisiä koiria kohtaan, tosin harvemmin silloinkaan hihnassa tavattiin vaan koirapuistossa. Siinä vaiheessa kun Rommi miehistyi, muut urokset alkoivat uhittelemaan Rommille, eikä Rommi ikinä siitä provosoitunut, jatkoi vain leikkiään.  Mutta me lopetettiin kuitenkin koirapuistossa käynti, ettei nyt sit joskus sattuisi mitään. Nyt sitten ohitustilanteissa jo kaukaa Rommi alkaa keräämään kierroksia, jolloin varsinaisessa kohtaamistilanteessa se on jo niin ylivirittynyt, että se purkautuu räyhäämisenä, jota sitten hihna vielä provosoi. Kiinnostavaa olisikin tietää miten Rommi nyt suhtautuisi vieraisiin koiriin vapaana, mutta kun mä en uskalla kokeilla. Ihmisille räyhääminen onkin sitten hankalampi juttu, johon olen ajatellut hakea "ammattiapua".

Rommilla on ollut menossa tällä viikolla tämmönen kaupunki/sosiaalistumis viikko. Kahdesti ollaan lenkkeilty ihan Tren ydinkeskustassa. Tämähän ei tuota mitään ongelmia, koska keskustassa taas liikkuu niin vähän muita koiria, eikä ihmiset aiheuta mitään ongelmaa (silloin kun koira on hihnassa). Tänään olisi tarkotus sitten mennä katsomaan niitä koiria Agirotuun ja reenailla rauhottumista.

Zorron kanssa on hömpötelty menemään niin kuin aina ennenkin. Aksailtu kerta viikkoon ja tokossakin taidettiin kerran olla ennen kesätaukoa. Oltiin myös paikallaolon teematunnilla Tallilla. Zorro selviytyis siitä hienosti, kesti jopa melkein luokse kierivän pallon kutsun. Muutenkin häiriöt oli sitä luokkaa, että en olisi ikinä uskonut Zorron kestävän sitä. Viime sunnuntaina tehtiin koirajälkeä Valkeakoskella. Jälki oli tuore ja n. 500m pitkä. Nyt maali oli pistetty piloon, jotta koira ei voisi sitä vältellä ja niin hän koiruus ajoi ihan maaliin kiinni. Kulmat Zorro tekee metsässä hienosti, mutta poluilla se kauheasti empii risteyskohdissa. Zorro olisi halunnut myös kauheasti oikaista ilmavainulla, mutta maasto oli vaan ihan mahdotonta, että olisi oikaisemaan pystynyt. Tänään jatkamme harjoituksia taajamajäljen muodossa.

Huomenna me lähdemme reissuun muutamaksi päiväksi ja koirat pääsevät hoitoon. Rommi menee Rosan kiusaksi porukoille ja Zorro saa kiusattavaksi mopsi tytön toisaalla. Vähän kyllä jännittää nää koirien hoidotkin, Zorro kun menee vielä paikaan missä se ei ole ennen käynyt kuin kylässä.

Pitkään aikaan ei ole tullut mitään uutta avautmisen aihetta, mutta sattuipa tässä yhtenä hellepäivänä yksi ärsyttävä tapaus. Koirat oli juosseet metsässä itsensä läkähdyksiin ja ajattelin, että saavat koirat käydä juomassa uimarannalla sen verran, että kotio jaksavat jatkaa. Uimaranta oli aika tyhjä eikä ketään ollut ainakaan 20m etäisyydellä. Jostain kauempaa kuului kuitenkin nainen joka puhui kovaan ääneen, että pitääkö niitä koiria tänne uimarannalle tuoda kun rantaa on muutenkin. En ymmärrä, että miten se vesi tai rantahiekka menee siitä rikki, että koirat vähän kastaa tassujaan tai juo. Ei, koirat ei kuseksi veteen (ihmisten voivatkin niin tehdä) ja ei, ne ei myöskään kuseksi siihen rantahietikolle jos niiden ei anna. Tohloppi järven ranta on siitä ärsyttävä, että suurin osa rannasta on semmosta pusikkoa josta ei todellakaan pääse edes veteen, ja aina ei jaksa kiertää vastarannalle paremmille uittopaikoille.