Lahjattomat treenaa

Vai miten se nyt meni! Eilen kalenteria katsoessani tajusin,että Zorron (ja mun) ihka ensimmäinen tokokoe on jo viikon päästä. Ja koskas me viimeksi ollaan sitten treenattu? Ehkäpä kolme viikkoo sitten, apua! Tästä sisuuntuneena mentiin eilen kentälle vähän herkistelemään. Suurimmat ongelmat on seuraaminen ja oikeastaan sen paikka. Edistää, jätättää, ottaa sivuttaisetäisyyttä tai sitten on ihan kivalla paikalla. Peukut vaan kaikilla pystyyn, että ensi tiistaina olisi taivaan kappaleet oikeassa asennossa ja Zorro hyvillä mielin. Zorron kanssa ei kyllä oikeasti voi oikein etukäteen jännittää, koska sen suoritus riippuu niin mystisistä asioista, että en minä siihen pysty juurikaan vaikuttamaan. Pitää kuitenkin pitää mielessä seuraavat asiat: 1. Tee ennen varsinaista suoritusta seuraamista niin, että koira olisi heti vireessä ekasta liikkeestä lähtien. 2. Kun koiran pitää nousta maasta sivulle, käytä käskyä ISTU! Sivu käskyllä Zorro jähmäilee. 3. Älä sano mitään hypyssä ennen YLI käskyä!

Mitäs muuta sitten ollaan tehty lomalaisina. Zorro kävi teke älyhankalan taajamajäljen, mikä oli n.700m pitkä ja maasto vaihtelevaa. Kyselyä oli n. 10m välein ja eteneminen älyttömän hidasta. Loppua kohden mielenkiinto sen kun väheni ja Zorro yritti jopa seurata, jos sillä heruis palkkaa. Ajoi lopulta melko lähelle maalia, mutta ilmaisu jäi vaisuksi. Ärsytti vaan kun ei tästä tullut nyt yhtään mitään, ehkä ensi kerralla sitten.

Mettässä tein kerran molemmille (nami)jäljet. Maasto oli hankalaa, mutta molemmat suoriutuivat siitä hienosti. Mulla oli vaan vähän ongelmia pystyssä pysymisen suhteen. Zorro menee kyllä tosi hienosti umpimetsässä ja itseluottamus riittää paremmin kuin taajamassa.

Zorro pääsi tällä viikolla pitkästä aikaa fyssarille. Tällä kertaa aika oli varattuna Piispaselle jolla olikin erilaisia näkemyksiä. Alkuun Zorro pääsi temppuilemaan kaikennäkösillä esteillä. Selväksi tuli heti sen vasemman takajalan käyttö, tai oikeammin sen käytön vähyys. Ulkona liikkeet näyttivät kuitenkin symmetrisiltä. Hitaassa liikkeessä keventämisen huomaa, mutta ei enää ravissa tai laukassa. Koko koira oli kohtalaisen jäykkä, mutta niinhän se aina on. Hyvin Zorro kuitenkin heti ekalla kerralla rentoutui käsittelyssä ja yläselän jumit saatiin auottua. Lantiossa on ilmeisesti vähän vinoutta, jota pyritään seuraavilla kerroilla suoristamaan.

Rommi pääsi tänään pitkästä aikaa vetämään. Ei ole minun juoksu harrastukseni taaskaaan oikein päässyt vauhtiin, eikä varmaan 2kk olla juostu ollenkaan. Juokseminen on kyllä hullun raskasta, että saa Rommin pysymään ravilla ja välillä on pakko itse kiihdyttää, jotta peitsaaminen loppuisi. Huh huh!

Muuten Rommi on saanut pääasiassa viettää kotikoiran virkaa, toki pieniä juttuja tehdään päivittäin. Agirodussa käytiin katselemassa muita koiria ja saatiin monta onnistunutta ohitusta, mutta toki muutamia rähjäyksiäkin. Rommi ei kuitenkaan juurikaan kiihtynyt aksaavista koirista, vaikka oltiin ihan kentän laidalla. Ehkä pientä kehitystä on havaittavissa. Rommi on myös vähentänyt merkaamista ja koipi kohoaa entistä harvemmin.

Loppuun vielä lomamatka kuvia Pärnusta:

Ei ihan koira vapaa loma kuitenkaan