Terveydeksi tai ei

Pitkästä aikaa asiaa terveysrintamalta (kun kerrankin on jotain kerrottavaa). Aloitetaan ensiksi hyvillä uutisilla. Koko vuonna ei olla kummankaan jouduttu käymään lääkärissä, joten terveitä ovat olleet jo pitkään. Zorro on nyt myös lihaksistoltaan ollut varsin hyvässä kunnossa jo pitkään, joka käytiin myös toteamassa osteopaatti Hanna Kivisen vastaanotolla elokuussa. SI-nivel oli vähän jumissa, mutta ei mitään ihmeempää kuitenkaan.

Kun kaikki oli vielä hyvin

Rommi sen sijaan on aina aiemmin ollut hirmu hyvässä kunnossa. Kesällä kun muutettiin uuteen kotiin aloin kiinniittää huomiota kuinka Rommi aina kalvoi toista kylkeään. Lopulta kyljessä oli selvä karvattomampi alue. Ajattelin sen ensin johtuvan muuttostressistä, mutta kun tilanne ei parantantunut ajan kanssa aloin epäillä, että syy olisikin ruuassa ja iho-ongelmissa. Ruuan vaihdoilla ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään vaikutusta, eikä ihossakaan näkynyt mitään.

Kaunis kepin purija

Joskus kopeloidessani koiraa, totesin, että Rommi aristaa selkäänsä selkärangan lähettyviltä useastakin kohdasta. Viimeinkin viime viikolla päästiin meille uuden fyssarin (Marika Ruottisen) pakeille. Heti kävi selväksi, että selkä ja takajalat on tosiaan jumissa.  Kaikki lannerangan ja myös rintarangan nikamat aristelivat, lannekalvot ja vatsalihakset kiristivät. Takajaloista löytyi myös erittäin kireitä kohti samoin etujalkojen hauikset olivat vähän jäykät, (tyypillistä jälkikoiralle). Rommin eduksi täytyy todeta, että vaikka hoito teki todella kipeää, koira käyttäytyi todella asiallisesti, eikä kipu ainakaan tälläisessa tilanteessa aiheuta aggressiota.

Kotihoito ohjeeksi saatiin rauhallista ravaamista, venyttelyä ja jumppaa. Vaikeinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että koira ei saisi lainkaan peitsata. Koira, joka on kohta kolme vuotta peitsannut kaikki hihnalenkkinsä! Rommi ei vaan tunnut pystyvän ravaamaan mun kävelyvauhdissa, seuratessa se toki ravaa. Olen kokeillut pyöräillä  ja juosta koiralle sopivaa ravausvauhtia ja alku aina meneekin hyvin, mutta tosiasia on kuitenkin se, että Rommi ei jaksa ravata edes puolta tuntia, joten lenkit on pakko pitää lyhyenä.

Hiukan meinaa pimeää olla lenkkeillä

Kaikkemme tehdään, että saadaan koira parempaan kuntoon. Parin viikon päästä mennään uudestaan Marikan vastaanotolle kartottamaan tilanne uudestaan. Itse väittäisin, että viikossa pahimmat aristelut ovat kadonneet lannerangasta, mutta ylemmissä nikamissa vielä kipua on. Syytä moiseen jumiin ei voida varmaksi tietää, mutta epäilyksi nousi se, että Rommi on liukastellut tai kunnolla liukastunut uudella kämpän parketilla, joten nyt on lattiat vuorattu paremmin matoilla, jotta liukastelua ei enää pääse tapahtumaan.

Ensi lauantaina avataan Zorron kanssa kolmosluokan agikisat. Kolme starttia kotikentällä. Jännittää!

Agikoiraa vähän väsyttäisi