Mihin tämä aika oikein menee

Kevät on jo täällä, mihin tämä talvi on oikein mennyt? Juurihan se alkoi ja nyt lumi on melkeimpä kadonnut. Hiihtokausi jäi tänäkin vuonna kovin lyhyeksi ja noin kolmen lenkin mittaiseksi. Ehkä sitten ensi talvena taas. Reenattu on tutulla kaavalla Zorrolle rallya ja Rommille jälkeä, myös Demillä on taas rally kurssi käynnissä joten sitäkin on taas tullut aktivoitua enemmän.

Zorron rallyt jatkaa samalla kaavalla. Kun joku liike saadaa korjattua, joku toinen on taas hajoaa. Tällä hetkellä edessä peruutus tuottaa pään vaivaa, mutta sivulla peruutus on parempi kuin koskaan. Eilen käytiin möllirallattelemassa meidän hallilla. Vire oli kiva, mutta pientä häröilyä kuitenkin. Niin hyvin kuitenkin mentiin, että voitto tuli :D Virallisissa kisoissa ei olla tänä vuonna oltu, koska meillä oli pikkuinen nenäpunkki episodi juuri kisojen aikaan. Zorro on käynyt nyt myös jäljellä pari kertaa. Niin kuin olen monta kertaa aiemminkin todennut, pitäisi tehdä useamminkin, koska Zorro on oikeasti ihan hyvä siinä. Ja se tekee niin hyvää sen itseluottamukselle. Ilmaisut nyt on mitä on, mutta niin hyvää aktivointia se Zorrolle on.

Rommin kanssa ollaan jäljestetty epäsäännöllisen säännöllisesti. Toisinaan menee tosi hienosti ja toisinaan hienosti ja joskus kyllä täytyy vaan ihmetellä, että mitähän *ittua! Aina ei Rompullakaan ihan putkeen mene. Ne vanhalta tuoreelle vaihdot tuottavat edelleen ongelmia, koska silloin lähdetään kierrättämään ihan urakalla. Tuoreella Rommin on taas ottanut tavaksi ajaa turhan lähelle. No onpahan jotain mitä treenata jatkokurssia odotellessa, mikäli se joskus alkaa.

Alku vuodesta olen käynyt myös lihashuoltokurssilla. Zorro ei juurikaan päässyt osallistumaan, koska se pirun nenäpunkki. Paljon hyvää asiaa kuitenkin tuli ja täytyisikin säännöllisemmin tsekata koirat, jos vaikka oppisi tunnistamaan jumit itse. Käytiin koirien kanssa myös uimassa talvilomalla. Alkujärkytyksen jälkeen molemmat innostui polskimaan koko puoli tuntisen, vähän liikaakin. Täytyy mennä vielä uudestaan tässä kunhan ehtii. Koirat ovat nyt lihaksistoltaan olleet ihan hyvässä kunnossa. Rommille on auttanut taas jäälenkkeily, ja olikin viime käsittelyssä käytännössä jumiton. Zorrolla nyt on omat murheensa edelleen, mutta on kuitenkin pysynyt suht hyvässä kunnossa, eikä oireita ole ollut.

Tammikuussa olin hallilla talkoilemassa agilityn EO karsinnoissa. Tuli kyllä haikea olo katsellessa kaikkia taitavia koiria ohjaajineen. Olisi se niin siistiä päästä taas itsekin juoksemaan rataa, vaan se koira puuttuu. Toisaalta kauhistelin monien ratoja. Maksien hyppyradan alussa oli kolme tiukkaa käännöstä, joissa vähintään joka toinen koira kävi kyljellään tai muuten liukasteli. Vaikka hyviä ratoja tekivätkin kompuroinnista huolimatta, on se koiran kroppa tosi kovilla varsinkin kun kisataan huipulla. Ehkäpä kaikki nämä selkäongelmat on tehnyt musta hiukan ylivarovaisen :)

Kuvituksena Tammikuisen aamun jäälenkin satoa!