Möllikisat, Muuttostressi ja Ei niin mukava vuosipäivä

No niin aikaa on mennyt tässä muuttopuuhissa enkä edes yritä muistaa mitä viimeiset kaksi viikkoa on treeneissä tehty. Agilityä ollaan reenattu ja toko on jäänyt pelottavan vähälle ajatellen sitä, että viikon päästä on möllitoko. Täytynee nyt ottaa itseään niskasta kiinni, ettei tarvi sit hävetä silmiään päästä.

Agilityn möllikisat oli 27.8 SDP:n hallilla, paikassa jossa oltiin kisoissa ensimmäistä kertaa todella huonolla menestyksellä. Ei paljon paremmin käynyt nytkään. Video löytyy linkistä, kiitokset Tanja-Maijalle kuvaamisesta!
http://www.youtube.com/watch?v=D54B_FOtK2g
Zorron vire katosi taas ennen lähtöä, enkä onnistunut saamaan siihen virtaa enää siinä vaiheessa kun piti lähtöpaikalle mennä. Tarvittavan vireen puuttumisen huomaa hyvin videolta jo lähdössä, kun koiraa kiinnosti tasan muut asiat kuin mun huitominen esteiden takana. Myös ensimmäinen putkeen meno oli varsin verkkainen ja siinä kohtaa mää oikeestaan jo luovutin koko homman. Toiselta putkelta tulikin kielto ja koko rata oli Zorrolle tyypillistä tommosta pompottamista eli sairaan hidasta. Jotain positiivistakin täytynee tosta kuitenkin pyrkiä hakemaan. Kontaktin tein huolella ja varsinkin A:n kontakti oli hyvä. Puomilla tyyppi rupes himmaileen turhan aikasin. Lopun putkea ennen tehty takaaleikkaus onnistu myös mun mielestä tosi hyvin. Yleensä kun välttelen takaaleikkaus tilanteita ihan loppuun asti, mutta nyt Zorro ei edes hidastanut, joten kuvio toimi paremmin kun osasin toivoakkaan. Koska rata oli pettymys ajattelin käydä Zorron kanssa vielä irrottelemassa viereisellä kentällä. Sielä vire löytyikin jo paremmin ja Zorro sit juoksikin keinulle niin kuin menisi puomille. Hädin tuskin ehdin pikkasen himmaan keinun vauhtia, mutta tottahan tuo pelästy. Jippii! Ei ollut meidän päivä, ei :(

Kisailtu ollaan myös Piskien mestaruuskisoissa. Siltä tuloksena hylly! Kaikki meni todella hyvin kunnes onnituin jotenkin vetämään Zorron väärään päähän putkea, vaikka oikea pää oli ihan suorassa linjassa edelliseltä esteeltä tullessa. Ei voi kun itseään tästä syyttää! Tällä viikolla tamskin reeneissä pidettiin kans pikku möllikisat. Saatiin mennä rata kahdesti ja molemmilta oli meillä tuloksena 5 virhepistettä. Ekalla kierroksella jätin Zorron  huonosti lähdössä ja se kiersi sit ekan esteen. Toisella kierroksella lähdin kepeiltä liikaa irrottautuun ja Zorrolla jäi viimenen keppi kiertämättä. Ärsyttäviä pikku virheitä siis molemmat! No eihän sitä aina voi mennä ylöspäin, välillä täytyy ottaa pikku takapakkia niin pysyy ainakin tossut ja tassut maanpinnalla :)

Muutto oli sitten viikko sitten ja Zorro otti sen astetta raskaammin tai ainakin mä oletin, että stressi laukasi sille mahataudin. Oksenteli niin, että välillä ei vesikään pysynyt sisällä ja ruoka ei maistunut. Ripulia ei onneksi ollut. Launtaina vointi oli kehno, mutta onneksi sunnuntainan vointi parani jo merkittävästi ja maanataina tyyppi olikin jo ihan oma itsensä. Nyt on hyvin sopeutunut uuteen kotiin, vielä se ei vaan ymmärrä mitä tekemistä sillä voisi olla yksin pihalla :) Tänä viikonloppuna saatiin Rosa hoitoon, niin nyt on Zorrolla oikeen painikaverikin.

Zorro ja Rosa testaa sohvaa uudessa kodissa!

Eilen oli vuosipäivä Zorron puremisonnettomuudella. Siitäkin on jo oikeesti niin pitkä aika kun musta tuntuu, että se tapahtui ihan äskettäin. Tapahtuma on vaikuttanut paljon meidän elämään, mutta lopulta pysyviä vaurioita ei juurikaan ole jäänyt. Oikeestaan ainoana on Zorron suhtautuminen vieraisiin koiriin. Tyyppi on aina ensin varovainen ja pääsääntöisesti se ajattelee, että kuka vaan voi koska vaan hyökätä sen päälle. Tästä johtuen on koirapuistossa käynti jäänyt todella vähäiseksi, mutta eipä se niin haittaa. Jos onnettomuutta ei ikinä olisi tapahtunut, oltaisiin varmasti jo startattu virallisissa agikisoissa. Reenaminen toisien kanssa samalla kentällä olisi mahdollista, tosin tämä ongelma on pikku hiljaa helpottunut. Loppu hyvin kaikki hyvin!

Ainiin saatiin Zorron kanssa paikka luonnetestiin 2.10. Nyt jo vähän jännittää et miten sielä sit käy :)