Zorro & Rommi: Ylä- ja alamäkeä

Viikko alkoi aurinkoisissa merkeissä, heti maanantaina pakkanen laski niin paljon, että päästiin Romminkin kanssa kunnon lenkille metsään. Kunnon lenkki tehtiin myös tiistaina. Hyvinhän se poika jo jaksaa Zorron perässä pompottaa ja ympäristökin on alkanut kiinnostamaan ihan eri tavalla. Olen ottanut tavaksi metsässä, että en juuri huutele, mihin suuntaan olen menossa vaan koirien pitää kokoajan seurata missä olen. Hyvin Rommikin tämän tajusi heti. Ainoastaan yhden kerran tuli pikku paniikki kun tajusi jääneensä ihan yksin. Yritti sitten oikasta umpihangen kautta, mutta siitähän nyt ei tullut yhtään mitään ja piti mennä pikkunen pelastamaan :) Maanantaina käytiin myös Zorron kanssa agiliitelemässä SDP:llä. Pelkäsin alkuun vähän, että miten on Zorron vire. Pelko osottautui kuitenkin turhaksi ja poika tomi hienosti eikä arastellut puomiakaan nyt yhtään.

Olin aivan fiiliksissä hyvin alkaneesta viikosta, mutta kuinkas sitten kävikään. Keskiviikko aamuna mua vastassa oli kovasti yskivä Rommi. Tajusin myös yöllä heränneeni tuohon kakomiseen. Jippii, kennelyskä on löytänyt meidänkin perheeseen :( Tuntuu, että kaikilla on nyt yskä, joten se ei ollut mitenkään yllättävää, että se myös meille tuli. Harmittaa kuitenkin kovasti, koska myös Zorrolla on edessä nyt parin viikon treeni tauoko ja siinä menee mm. rally-toko kisat... Vähän myös on pelottavaa, että tuo 11 viikkoinen kakara sen nyt meni saamaan, varsinkin tutut aikuiset koiratkin ovat voineet tosi huonosti ja jopa yksi vanhus on kuollutkin tautiin tällä viikolla. Kaikeksi onneksi Rommin tauti on todella lievä, nokka vuotaa, mutta yskää ei juurikaan ole. Pitää kuitenkin malttaa pitää koira sisätiloissa. Mitähän tää kaikki tekee koiran sosiaalistumiselle?

Torstaina kun tulin töistä kotiin odotti pikku shokkiuutinen. Rommi oli vetässyt Bepanthen voidetuubin tuubeineen. Vain korkki oli jäljellä. Siinähän tuubi oli ollut koko ajan, olkkarinpöydällä, mutta jostain syystä se nyt oli päättänyt vetästä pahimpaan nälkäänsä. Ison osan se oli oksentanut saman tien takasin ja kun mä kotio pääsin tuli jo kakan mukanakin metallia. Tulihan siinä kuitenkin pikku hätä, että mitäs jos se metalli rikkoo sen sisuskalut tai aiheuttaa tukoksia. Itse aine ei mitenkään vaarallinen ole. Lääkärin kanssa keskusteltiin ensin puhelimessa ja päädyttiin vielä varmistamaan asia röntgenissä, mistä ei mitään löytynyt. Lääkäri myös oksetti koiran, mutta mahassa metallia ei enää ollut. Hoidoksi saatiin kuitenkin vielä tankoparsaa ja jotain spesiaalisapuskaa. Säikähdyksellä selvittiin ja tulipahan selväksi, että tuo hotko voi näköjään syödä ihan mitä vaan, joten nyt oon sit kerännyt kaikki mahdolliset tavarat pois Rommin ulottuvilta.

Viikoloppu meneekin varmasti rauhallisesti, toivoen, että Zorro ei sairastu. Toive myös olisi, ettei tällaisia viikkoja tulisi ihan heti uudestaan... Rommi saa ekat rokotuksetkin ensi viikolla, kuulemma ei yskä haittaa rokottamista.

Viime viikonloppuna oli komeat kelit, vaikka kylmä olikin. Päästiin viihdosta viimein aloittamaan jäällä lenkkeily Tohlopissa. Zorro ainakin nautti täysin rinnoin :)