Tiistaina tehtiin Zorron kanssa ravilenkki ja Rommin kanssa pyörittiin suolla. Suolla pari pikku koiraa pääsi yllättään meidät ja koirat lähtivätkin ajamaan Rommia. Sinne ne katos mettään, mutta kun toiset koirat tulivat takasin, tuli Rommikin, tosin kaikki niskakarvat pystyssä ja hampaat irvessä. :) Varsin huvittava näky. Tämä taas oli semmonen tapahtuma jolle ei olis voinut yhtään mitään ja omistajatkin olivat pahoillaaan, joten kerrankin tuntui, että kyllä jollain koiran omistajilla on vähän järkeä päässä :)
Keskiviikkona käytiin Zorron kanssa tallilla naksuttelemassa keinua. Ajattelin nyt yrittää keinun opettamista naksun avulla sitten, että Zorro saa rämäytellä keinua etutassuilla. Jos tämäkään ei tuota toivottua tulosta, lopetan keinun stressamisen kokonaan ja sitten vaan tehdään se kun täytyy, ilman mitään hässäköintiä. Tavoitteena kuitenkin on, että voidaan ilmottautua huhtikuun lopulla agiradalle. Myös Rommi pääsi tallille ja tehtiin taas putkea ja pussia. Pussi meni parin kerran apujen jälkeen varsin nätisti ihan itsenäisesti. On se vaan niin <3 Tallilta jatkettiin matkaa tokotreenihin, mikä olikin melkosta sähläystä ja Zorron ajatukset oli jossain ihan muualla. Kisavalmiita joopa joo...
Torstaina oltiin Rommin kanssa katsomassa ihmisiä Pirkkalan CM:llä. Eipä siinä ollut sen kummempia, nyt kuitenkin huomaa, että pikku hiljaa vierastus ihmisiä kohtaan on poistumassa. Molempien kanssa mentiin sitten Rally-toko treeneihin. Nämä treenit menikin ihan hyvin ja treenattiin myös vähän hankalampia käännöksiä kuten valkovuokkoa ja tulpaania :) Virallisiin kisoihin ollaan menossa nyt 31.3, joten täytyy yrittää taas vähän tsempata näitäkin treenailuja. Rommi taas karju häkissä kun viimestä päivää. Toivottavasti se lopettaa sen joskus kun tajuaa, ettei saavuta sillä mitään.
Perjantaina mä kävin itse kirurgisessa viisaudenhampaiden poistossa. Lääkäri päättikin kiskasta samaan rahaan toisenkin hampaan, joten olin ihan varma, että koko viikonloppu menee burana humalassa. Mutta pessimisti ei pety vaan tällä kertaa yllätyi positiivisesti. Kun puudutus loppui ja haavojen vuoto lakkasi, oli olo kokolailla hyvä. Ei juurikaan kipua ei edes niin paljon että olisi tarvinnut buranaa ottaa. Rankkaa liikkumista tuli kuitenkin välttää, joten kävin koirien kanssa seisoskelemassa jäällä. Myös iskä ja Rosa olivat mukana. Ne on kyllä varsin mukava kolmikko ja sopu säilyy.
Lauantaina aamusta käytiin Rommin kanssa pitkästä aikaa pentupiirissä. Tällä kertaa mentiin isojen pentujen ryhmään jossa olikin paljon vähemmän koiria, mutta vauhtia riitti. Zorron kanssa ajatelin kokeilla Koiramme lehdessä esiteltyä koirakävely ajatusta, jossa koira saa päättää lenkillä suunnan ja nopeuden. Ei tästä kuitenkaan mitään tullut. Päästiin jo yksistä liikennevaloista yli, mutta sitten Zorro päättikin että lähdetään suorintatietä takasin kotiin. Sitten vein koiran suolle ja taas se halusi vaan kotiin jos sai ite päättää. Ei taida tyypillä itseluottamus riittää moiseen hommaan. Rommin kanssa tää voiskin ehkä toimia paremmin.
Rommin kanssa lähdettiin illaksi porukoilla käymään vaikka koira olikin melko väsyksissä. Jätettiin Rommi ja Rosa myös keskenään muutamaksi tunniksi, mutta hyvinhän ne sielä oli ollut eikä mitään oltu askarreltu. Yksi merkittävä ero Zorrossa ja Rommissa on. Zorro yrittää leikittää Rosaa koko ajan vaikka se olisi kuinka väsynyt tahansa, mutta Rommi taas nukkuu Rosan kyljessä ihan mielellään kun mitään ei tapahdu. Rommia voisi jopa sanoa rauhallisesksi pennuksi, ainakin sillon kun Zorro ei rieku vieressä.
Tänään aloitin aamun kynimällä Zorron rottalookkiin. Ja sillon se tapahtui: Rommista tuli jättiläinen laiheliini Zorron vieressä. Tai oikeastaan ne näyttää kokolailla saman kokoisilta. Zorro on päässyt vähän laihtumaan pennun tulon jälkeen. Aktiiviteetit ovat lisääntyneet ja yks penneli vetää joka päivä vähän Zorron ruokia :)
Jättiläinen ja laiheliini |
Before |
After |
Ompa Rommi kasvanut hurjasti! Ihastuttava nuorukainen ♥
VastaaPoistaPahus. Tästä muistuikin omat viisurini, jotka mitä todennäköisimmin saavat häädön ensi kerralla, kun hammaslääkäriin uskaltaudun. Sitä odotellessa :D
VastaaPoistaEipä niistä viisureista kannata kärsiä yhtään jos vaivaavat. Itellä oli vaivoja hampaan kanssa varmaan puoli vuotta, ennen kun uskaltauduin lääkäriin :) Jos olisin tiennyt miten helpolla poistosta selviää, olisin mennyt paaaaaaljon aiemmin...
Poista