Haasteiden viikonloppu

Viime viikolla treenattiin keskiviikkon Rommin ohjatuissa tokoissa. Erityistarkastelussa oli luoksetulo ja Jonna  löysikin meidän luoksetulosta pari kehitettävää kohtaa, vaikka periaatteessa liike näyttää jo ihan hyvältä. Ensinnäkin paikalleen jääminen on levotonta ja Rommi piippaa. Toiseksi koira tulee sivulle niin kovalla vauhdilla, että menee ohi ja pomppaa vielä tullessaan sivulle. Treenataan nyt lyhyttä luoksetuloa, jossa pyrin palkkaamaan oikeasta rauhallisesta viretilasta. Kaikki ylimääräinen kohkaaminen pois, vauhti tuskin tulee meille olemaan ikinä ongelma. Pitemmällä välimatkalla tulevaisuudessa pitää käydä palkkaamassa välillä vain istumisesta, eikä paikalle jääminen johda aina luoksetuloon. Tehtiin myös kontaktitreeniä. Rommista on kyllä tullut selvästi häiriöherkempi. Pää pyörii kun kaikki pitä huomoida mitä ympäristössä tapahtuu mikä toisaalta on paimenille hyvinkin tyypillistä. Zorron tokot oli keskiviikolta peruttu, mutta tehtiin kuitenkin nopeasti kokeenomaisesti liikkeet läpi silmäällä pitäen launtain möllitokoa.

Torstaina oli Zorron agit, jossa tehtiin rataa, joka oli perushelppo. Zorro teki taas varman tappavaa työtä, jonka vuoksi sen kanssa treenaaminen on hiukan tylsää. Ainakin Rommin treenailuihin verrattuna. Toisaalta Zorro tykkää agilitystä kuin hullu puurosta, joten ei sitä iloa voi siltä viedä poiskaan.

Rommin agit perjantaina pitivät sisällään tekniikka treeniä. Oikeastaan tehtiin radanpätkää, jossa oli päällejuoksua, ennakoivaa valssia ja takaa leikkausta. Päällejuoksu meni hienosti, mutta ennakoivan valssin kanssa oli käsittämättömiä ongelmia. En vaan saanut sopimaan askeleita oikeaan suuntaan, mutta kun rautakangesta väännettiin niin alkoihan se onnistumaan. Takaa leikkauksen suurin ongelma oli mun rynniminen liian eteen. Pitäsi vaan antaa koiran hoitaa hommat kun se kerran osaa. Lopuksi katsottiin vielä meidän kontakteja. Hannan mielestä Rommi tietää mitä siltä halutaan, mutta miettiä voisi kannattaako käskyttää erikseen "kiipee" ja "ota" käskyt vai riittäisikö vain yksi käsky... Lähtötilanne katsottiin myös läpi. Vahvistusta tarvitaan, että Rommi lähtee vasta suullisesta käskystä eikä mistään muusta. Kontaktien ja lähtöjen kanssa pitää kyllä niuhottaa viimeseen asti, eikä koiralle pitää antaa mitään eri vapauksia ikinä!

Launtaiaamuna lähdettiin sitten Zorron kanssa möllitokoilemaan tallille. Jännitys oli kyllä huipussaan kun pelkäsin Zorron hepulia joka askeleella kehässä, mutta Zorropa yllätti jälleen positiivisesti ja oli hienosti mukana. Kertoimia ei pistelaskussa käytetty, mutta meidän rivi näytti tällaiselta:
Luoksepäästävyys: 10 Nousi tervehtimään, mutta se oli sallittua tällä kertaa
Paikkamakuu: 10 Olin ajatellut, että ei tehdä paikkamakuuta ollenkaan, mutta koska matkan sai itse päättää, otettiin todella lyhyellä etäisyydellä, että varmasti pysyy (1min)
Seuraaminen taluttimessa (tai vapaana): 8 Maton hajut vei mukanaan monessakin kohtaa, mutta vire oli ok. Pysähtyi kivasti perusasentoon
Liikkeestä maahanmeno: 10 Kait se kivasti meni maahan, oli kyllä säpäkkänä :)
Luoksetulo: 10 Tässä liikkuria meinas vähän naurattaa Zorron huvittava juoksu-pomppu tyyli. Perusasento oli vähän väljä
Liikkeestä seisominen: 8 Hajut häiritsi taas seuraamista, josta uusi käsky. Pysähtyi kuitenkin hyvin ja pysyi paikoillaan
Hyppy: 10 Ehkä paras liike, ei huomautettavaa
Kokonaisvaikutus: 9 Pientä häröilyä liikkeiden välissä, jonka vuoksi jouduin muutaman kerran huomauttamaan vähän rumasti.

Yhteensä 75/80p. Jos oltaisiin saatu piste enemmän oltais taisteltu hopea sijasta, mutta nyt sijoitus taisi olla 5/18. Kaiken kaikkiaan paskasti tuomaroidut möllikisat. En saanut tuomarilta MITÄÄN palautetta ja kaikki jäi oman tulkinnan varaan. Mun mielestä möllitokon idea on saada ulkopuolista palautetta suorituksista, mutta ei näköjään tällä kertaa. Sitten se, että pisteitä jaetaan ihan puoli ilmasiks, että kaikille jäisi hyvä mieli. Arg, mua jäi kyllä lähinnä ketuttamaan...

Launtai-iltana mentiin Rommin kanssa vielä höntsäilemään tallille. Tehtiin este treeniä. Keinua, pituutta ja keppejä. Keppejä tehtiin 12 kepillä ja alkuun kaikilla verkoilla. Koska se meni niin hyvin tempasin saman tien pari verkkoa pois ja hienosti meni sittenkin. Jee, ehkä me saadaan kepit onnistumaan sittenkin helpommin kuin luulinkaan.

Sunnuntaina oli vastassa varsinainen Rommin haasteosuus. Hypättiin ensimmäisen kerran TKL:n kyytiin ja päristeltiin keskustaan. Rommi oli heti kun ammattilainen ja yllättäen ihan hiljaakin koko matkan. Keskustassa oli koirien joulurauhanjulistus ja kynttilä kulkue. Muut koirat tuottivatkin Rommille enemmän päänvaivaa kuin matkustaminen. Kaikille muille koirille piti olla äreenä, eikä kukaan saanut tulla lähelle. Tietysti koira kävi myös muuten ylikierroksilla. Ihme homma, toivottavasti tää on joku ikäjuttu vaan... Kyllä Rommi onneks lopuksi oli jo ihan rentona  ja makaili mun jaloissa kun join glögiä. Takasin kotiin mentiin taas bussilla. Rommi oli ihan huippu bussi pysäkillä keskustorilla. Vaikka vilskettä oli paljon, Rommi oli pysäkillä kuin kuka tahansa muu matkustaja: "tässä mää vaan hengailen kaikessa rauhassa ja venailen nyssee". Ihana otus se kuitenkin on =)