Sydämentykytysten täyteinen viikonloppu

Kyllä on saanut jännittää koko edellis viikonlopun ajan, milloin mistäkin syystä. Perjantaina tehtiin peruslenkkiä ja koirat olivat uimassa tutulla rannalla. Molemmat olivat hakemassa keppiä järvestä kun seläntakaa kuuluu kun joku sanoo puskissa, että voi ei sielä on toinenkin koira. Ennenkuin ehdin mitään ajattelemaan rantaan vyöryi vapaana 50kg uros 1,5v. rotikka. Rommi nähdessään rotikan alkoi heti ärisemään tosi vakuuttavasti samalla kuin ui. Rannassa koirat oli hetken nenäkkäin ja Rommi vilautteli purukalustoaan ja minä huudan kuin heikkopää, että nyt Rommi pois siitä. Siinä vaiheessa rotikan omistajatkin pääsi rantaan asti. Muutaman kerran koirat toisilleen ärisivät, mutta onneksi rotikka ei ollut mikään viiripää ja kunnon tappelulta säästyttiin. Kun rotikka saatiin kiinni, antoi Rommikin ottaa itsensä kiinni. Samalla Zorro tuli jostain kolostaan, että apua lähettäskö kotiin. Se oli kadonnut kuin pieru saharaan kun oli rantaan päässyt tai ainakaan en nähnyt sitä missään koko hässäkän aikana. Siinä kun koirat oli kiinni niin sen verran se nainen sanoi, että ei ole edes hänen koiransa vaan vain hoidossa, että ei tottele häntä kunnolla. Öö pitäskö sillon olla vähän tarkempi, missä päästelee koiraansa vapaaksi?!? Tuo ranta kun on hyvin yleinen koirien uittopaikka niin ei ole mikään ihme, että siellä on muitakin. Noh luojan kiitos, että selvittiin ilman reikiä.

Tulkkuset

Lauantain sydämentykytykset tuli Zorron möllitokossa ja oikeastaan paikkamakuun aikana. Ei tehty ihan täydeltä matkalta, mutta kuitenkin pidemmältä mitä oltiin viime aikoina tehty. Yksi koira nousi rivistä heti ja juoksi ulos kehästä. Zorro vilkaisi, mutta painoi vain leukansa tiukasti maahan, että minä pysyn tässä! Loppua kohden siitä tuli hiukan levottoman oloinen ja toivoin sormet ja varpaat ristissä, että aika jo loppuisi ja loppuhan se. Täyskymppi paikkamakuusta siten meille, jee!

Pisteet muuten meni näin:
Luoksepäästävyys 10: Pysyi hienosti istumassa
Seuraaminen kytkettynä 9: Oli taas aikas pihalla koko hommasta, tuli mukana, mutta otti etäisyyttä ja piti huonosti katsekontaktia. Miksi tämä alku on aina niin hankala?
Seuraaminen taluttimetta 9: Paljon parempaa, mutta lopun asentoon annoin vissiin jonkun vartaloavun, kun kehän reunalla haukahdeltiin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9: Valui stopissa liikaa
Luoksetulo 10: Hieno oli
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5: Valui myös tässä vähän
Estehyppy 10: No problemos (muistin olla sanomatta mitään kun kysyttiin valmiudesta)
Kokonaisvaikutus 10

Ei ihan heti uskoisi, että tässä on seuraaminen menossa!
(kuva täältä:http://www.esseropit.fi/168222364?i=71342450)

Yhteensä 191p. ja sijoitus 2/6. Palkinto pallilla oltiin siis taas! Reenata täytyy jääviä, pitänee pyyttää puolisko kuvaamaan, koska en ole tajunnut, että ne on noin huonot... Mutta heinäkuussa sitten koitaa tosihaaste meinaan nyt on ilmottu virallisiin kokeisiin, iik!

Möllitokon jälkeen pakattiin koko lauma autoon ja lähdettiin ensin viemään Zorro hoitoon ja siitä sitten mökille Virroille. Sunnuntaiaamuna jatkettiin matkaa Tuuriin jossa oli Rommin ensimmäinen ja viimeinen koiranäyttely. Koko aamun ajomatkan isku jo semmonen jännitys päälle, ettei ole vähään aikaan ollut. Ehdin keksimään kaikki kauhuskenaariot, kuinka Rommi syö tuomarin, toisen koiran tai ei vaikkapa suostu ravaamaan metriäkään. Kehän viereen kun päästiin ja sain koiran häkkiin, alkoi tuskainen odotus kohti omaa vuoroa. Jännitystä kuitenkin helpotti, että oltiin ainoita nuorten urosten luokassa. Koko homma menikin yllättävän nopeasti ohi ja sitten kuulinkin kehäsihteerin vilauttavan sinistä korttia ja huutavan ERITTÄIN HYVÄ! Jee, meidänhän odotukset oikein ylittyivät. Tuomari oli Nina Janger, josta ei ollut kyllä mitään hajua. Paljon se käytti aikaa koiran kopelointiin, mutta onneksi Rommi osaa seistä niin hienosti paikallaan. Juoksutuksissa Rommi ravasi hienosti, tosin kova äänisesti. Ei ole harjoittelu mennyt hukkaan! Arvostelu meni näin: "1,5 vanha hyvin kaunis ilmeinen nuori uros, leikkaava purenta. Sopiva runko, voisi olla hieman vahvempi luusto. Niukka eturinta ja vielä matala rintakehä, mutta siinä oikea pituus. Hieman korkea kinner ja liikkeessä turhan jäykkä takaa. Erinomainen karvapeite, temperamenttinen esiintyminen"

Rommin näyttely tavoitteet tuli siis täytettyä ja saman tien maanantaina varasin kastrointi ajan. Perjantaina lähtee pallit! Näyttelyn jälkeen Rommi pääsi myös pohjavilloistaan, myös pito treeniä on tehty kaikennäköisillä esineillä

Harrastusrintamalla on ollut rauhallista. Zorron suoritti etsijäkoirien alkeiskurssin loppuun. Viimeinen kurssin jälki tehtiin taajamassa. Lähdettin soralta liikkeelle ja siinä koira eteni vielä ihan ok, mutta asfaltille tullessa meni pasmat sekaisin ja jouduin auttamaan koiraa melko paljon. Ilmaisu jäi myös vaisuksi kun maalia piti vähän taas vältellä. Maanantaina mentiin treenaileen jälkeä ajatuksella, että tehdään helppo palauttava jälki. Noh meillä ei ollut tarkaa tietoa mistä jälki kulki, joten harhauduttiin väärälle polulle ja  jotenkin Zorron intokin laski siinä sählätessä. Maaliin kuitenkin löydettiin, mutta taas Zorro vältteli maalia, vaikka maalissa oli ihq narttu. Tänään sain puoliskon tekeen meille jäljen Rommin kanssa. Sinne Zorro lähti ihan hirveetä kyytiä kulmassa vähän tarkasteli, mutta jatkettiin kuitenkin hienosti. Ilmaisu oli taas tosi vaisu ja missasinkin ekan. Saatiin kuitenkin tehty oikeasti helppo jälki Zorrolle. Seuraavia treenejä ei ole tiedossa, mutta niitä odotellessa.

Kärsimätön näyttelytähtönen!