lauantai 1. kesäkuuta 2013

Jäniksenpelätin ja mielensäpahoittaja

Mihin tää kaikki aika menee, ei ainakaan blogin päivittämiseen :) Suhteellisen vähän on ollut toimintaakin viimeisinä parina viikkona. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt se kun Rommi lähti paikkamakuussa räyhäämään naapurille. Tosin ylivilkas labukka provosoi aika rankasti ja kehtas vielä alkaa tuijottelemaan.. Mutta silti, voi masennus! Muuten ollaan edistytty pienin askelin koko ajan. Seuraaminen näyttää jo hetkittäin siltä miltä pitäisikin, mutta pitkiin pätkiin motivaatio ei vielä riitä. Jäävät ovat hyvissä kantimissa ja tuskin hyppykään mikään ongelma on. Ääntely tuntuu olevan koko pentueen helmasynti, mutta sen kanssa taistellaan kukin tahoillaan. Rommilla toisinaan pystytään tekemään pitkää pätkää ilman yhtään vinkua, mutta toisinaan taas jokainen käsky saa piippausta aikaan...

Kielimiehet
Zorro on tokoillut omalla omintaikeisella tyylillään. Ei oo ihan niin justiinsa, mutta ilme on hyvä aina. Paikkamakuu näyttää jo ulkopuolisen silmin varsin vakuuttavalta. Noh ensi viikonloppuna se testataan kun mennään möllitokoilemaan lauantaina. Sunnuntaina onkin sitten Rommin vuoro loistaa kun pakataan kamat ja suunnataan kohti Tuurin näyttelyä. Toivon syvästi, että tämä näyttelyreissu jää Rommin ensimmäiseksi ja viimeiseksi.
Mutakylpy on kivaa!

Viime launtaina aloitettiin mökkeily kausi ja kyllähän nuo nautti. Oli varsin väsähtänyttä sakkia kun kotio päästiin. Rommikin ensimmäisen kerran oikein tajusi vapautensa ja katoili välillä omille teilleen. Pääasiassa kuitenkin piti tarkasti mua silmällä. Kesän ensimmäiset uimahypytkin tuli koettua.

Mökkiläiset
Sunnuntaina oli Zorron jälkikurssin vuoro. Tällä kertaa tehtiin n. 1h vanha  300m jälki kun tähän mennessä ne ovat olleet tuorreita. Keli oli raskas koiralle, kuuma ja kuiva. Hienosti Zorro kuitenkin veti eikä ollut moksiskaan siitä, että jälki oli vanhempi. Maalissa oli taas epämiellyttävä nuori uros ja Zorro ilmeisesti yritti ilmaista sen mahdollisimman kaukaa, ettei tarvitsisi mennä lähemmäksi. Olisi pitänyt vaan hyväksyä se, mutta kun ei näkynyt maalia sillon... Huomenna onkin sitten viimeinen alkeiskurssin jälki taajamassa, jännää!

On tilaa kaahata!
Otsikkoon viitaten ollaan lenkkeilty paljon pellolla, jolle myös rusakot ovat löytäneet tiensä. Nykyään pidänkin hirveen mekkalan ennen kuin menen pellolle, että jänikset tajuaisivat väistää. Joku voisi ehkäpä pitää mua hulluna kun läpsytellen käsiä, viheltelen ja huutelen sielä yksinäni.
Kyllä maalla on mukavaa
Viime tiistaina olin vetämässä pentuaksaa tallilla ja ajattelin ennen sitä Rommin kanssa vähän tokoilla hallissa. No enhän mä malttanut olla vähän aksaamatta ja kokeilttiin puomia pitkästä aikaa. Mitä tekee Rommi? Tietysti täydellisen nätit kontaktit useampaan kertaa! Sitten kokeiltiin vähän keppejä, ilman mitään apuja ja mitä tekee Rommi? Pujottelee kepit niin kuin olisi aina osannut ne. Mä en kestä, niin hyvä ja taitava aksakoira, jolla ei kuitenkaan voi enää (tai ainakaan tällä hetkellä) aksata :( Muutenkin kesä on pientä kidusta. Facebook ja blogit ovat täynnä kisapäivityksiä, mutta mä en pääse edes treenaan kovin tosissaan... Masentavaa! Onhan se kuitenkin niin, että aksa on se mun mielenkiinnon kohde nro 1.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti