Zorro on parantunut hienosti ja viikossa päästiin kaulurista eroon. Välillä se on vähän ihmetellyt kadonneita kulkusiaan, mutta muuten koirus käyttäytyy kuin aina ennenkin. Keskiviikkona käytiin Rosan kanssa lenkillä, jolla oli taas ilmeisesti jonkunlainen juoksu. Ensin Zorro yritti sitten astua sitä, eikä Rosa ollut lainkaan pahoillaan. Hetken päästä myös uusi naisten mies, Rommi, löysi elämälleen tarkoituksen ja astui myös Rosaa. Se on muutenkin nyt muutaman viikon aikana opetellut nostamaan koipea oikein kunnolla. Toivottavasti siitä ei vaan tule samanlaista hormonihirviötä kuin Zorrosta tuli.
Treenien suhteen on Zorro ollut kokonaan pannassa ja yllättävän tyytyväisenä se on pysynyt pelkällä lenkkeilyllä. Rommi pääsikin torstaina isojen koirien ryhmään paikkailemaan Zorroa. Tehtiin lyhyitä tekniikkapätkiä. Ensin serpentiiniä neljällä hypyllä, mitä ei juurikaan olla vielä tehty. Ei ollut ihan helppoa, mutta kunhan oman ajoituksen saisi kuntoon niin homma helpottusi. Toinen pätkä oli putkistoppeja, joita ei olla kyllä ikinä tehty ja sen kyllä huomasi. Koiralla tuppaa olemaan noissa putkissa niin pirusti vauhtia, että pakostihan se sieltä ampuu vaikka kuinka pitkälle. Kolmas kierros oli tiukkoja käännöksiä pituudelta. Tämä meni varsin hyvin ja koira kääntyi hienosti.
Lauantaina lähdettiin Rommin kanssa tallille ensin aksailemaan. Tehtiin viime target teamin treenistä kolmea eri pätkää, jotka kaikki alkoivat onnistumaan, muutaman toiston jälkeen. Lisäksi tehtiin keinua pöydältä. Ei se vaikuta kyllä yhtään välittävän liikkeestä tai äänestä. Harmittavasti ei puomia ollut pystyssä, joten ei päästy sillä tekeen toistoja keinun jälkeen. Loppuun vielä muutama perussarja hyppytekniikkaa. Aksailujen jälkeen jatkui treenit rally-tokon merkeissä. Nyt meni jo aika paljon paremmin kuin viimeksi, vaikkei kotona ollakaan treenattu. Tiettyjä juttuja täytyisi vaan treenata hiukan enemmän...Sivulle tulo oikealta ja saksalainen käännös aiheuttavat vielä ongelmia.
Vähillä treeneillä ollaan siis koko viikko menty, mutta sitä vastoin ollaan keskitytty lenkkeilyyn. Mm. lähi suo tarjoaa tällä hetkellä polveen asti mutakylpyjä ja paljon liukkaita paikkoja pimeässä metsässä. Ja siihen vielä vettä taivaalta vaakatasossa niin avot. Kyllä sateinen syksy on koiran omistajan lemppari aikaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti