sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Teinimutanttininja

Joulu on ohi ja arki kolkuttelee jo pelottavan lähellä. Lomailu on laiskistanut minut taas kokonaan ja reenailut ovat jääneet vähemmälle. Sohvalla on tullut maattua tuntikaupalla joka päivä ja selkäkin alkaa olla jo niin rikki, että ehkä kuitenkin parempi taas saada itseään niskasta kiinni. 
Todellista joulumieltä
Joulu lahjaksi saadut uudet lelut, saavat kovaa kyytiä ja kameraakin jaksoin vihdosta viimein ulkoiluttaa kun aurinko edes vähän paistoi:


Käärmeentappaja

Possunpurija


Zorro on tosi helppo kuvattava



Loch Nessin lumihirviö
Ollaan me nyt sentään jotain kuitenkin tehty. Tokot on ollut kokolailla pannassa turhan kovien pakkasten vuoksi, eikä ohjattuja treenejä ole ollut. Rallytokoiltu on lähinnä sisätiloissa ja eilen hallilla. Pikkuhiljaa alkaa Zorrolla olemaan voittajaluokan kyltit hallussa. Se on niin ihanan innokas tekemään ja palkauttuu kyllä tosi hienosti pelkistä kehuista. Eiköhän me helmikuussa mennä senkin kanssa taas kisoihin. Rommi sen sijaan, noh, se on semmonen teini, jota häiritsee suurinpiirtein kaikki. Kyltit se osaa hienon säpäkästi, jos sitä vaan kiinnostaa, mutta kun sitä ei mun kehut motivoi kyllä yhtään. Kyllä kammottaa ajatus viikon päästä olevista kisoista. Eilen treenissä eka rata oli ihan helvettiä. Se karjui, riekkui, kiskoi jne. Mutta kahdelle seuraavalle kierrokselle keskittyminen parani ja päästiin ihan ok radat läpi. Vaikeinta meille ehdottomasti on kylttien välit, että miten saan kontaktin pidettyä. No onhan tässä vielä pitkä viikko aikaa...

Molempien kanssa on myös aksattu. Zorron kanssa on tehty mm. hyppytekniikkaa ja ohjatuissa tehtiin kuusipuu rataa. Rommin kanssa on keskitytty nyt enempi yksittäisiin esteisiin, eikä niin paljon ohjaustekniikoihin. Keinun kanssa Rommi on oppinut varomaan keinahdusta, eikä enää juokse vauhdilla päähän asti vaan jää odottelemaan keinahtamista eli este on turhan hidas. Täytyy vahvistaa päähän juoksemista... Keppien kanssa on kyllä edetty niin hienosti. Tässä videota meidän neljänsistä treeneissä, joissa kepeissä on kuusi verkkoa:

Ohjatuissa treeneissä tehtiin myös keppejä ja kontakteja. Keppeihin huomiona se, että en saa juosta koiran rinnalla koko ajan vaan mielellään vain jättäydyn taakse ja koira saa itsenäisesti tehdä hommat loppuun. A:n kontakti oli alkuun hyvä, kunnes Rommi jostain syystä alkoi yhtäkkiä roiskimaan. Ei oo kyllä ikinä ennen tehnyt vastaavaa, mutta toivottavasti tää on vaan näitä teinihommia. Se on muutenkin kentällä niin äreenä kaikille muille. Ei siedä toisia koiria, eikä edes oikeen muita ihmisiä, vaan käy aina varmuuden vuoksi pelottelemassa kaikki. En tiedä pitäskö vaan lopettaa aina treenit jos moista käytöstä esiintyy, pitäs varmaan...

Muutenkin Rommin korvat tuntuvat olla kateissa välillä ihan kokonaan. Toisten koirien ohittamisesta on tullut täyttä helvettiä, kun teini vetää semmoset kierrokset päälle heti toisen koiran nähtyään. Sitten se huutaa, kiskoo, ulisee ja ties mitä. Välillä tekis mieli kyllä uusia punertavia rukkasia ihan tosissaan. No kyllähän tän nyt tiesi, että jossain vaiheessa teinimutanttininja löytää tiensä meillekin. Toivotaan vaan, että kun tämä vaihe on ohi, kuorituu punaisesta turkista entistäkin kiltimpi koirus. 


2 kommenttia:

  1. Ai kuinka pisti hymyilyttämään tuo joulukuva! Siinä on oikein kaksi joulumieltä! :D

    Minä aloitin lokakuussa meidän nuorimmaisen eli 8kk ikäisen lapinkoirapoikamme kanssa tokokurssin ja oli ihana huomata kuinka saatiin yhteistyötä hiottua jo ihan parin kerran jälkeen. Vaan sitten poks, mursin jalkani. Olin kuusi viikkoa jalka kipsissä ja kurssikin tietysti sitten jäi kun en kävelemään pystynyt.. sinä aikana Maurilla on korvat kadonneet ja kaikki mitä päästiin aloittamaan, on hävinnyt. Jestas kun osaa harmittaa!

    Noh, jos sitä pääsisi jossain vaiheessa uudelleen kurssillekin, kunhan nyt opin ensin uudelleen kävelemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se teinivaihe ja korvien kadottaminen tuntuu kaikille kakaroille tuntuu joskus iskevän. Muistan kyllä kolmisen vuotta sitten tappelleeni Zorron kanssa samoista asioista ja olin valmis pistämään koiran rukkasiksi harvase päivä :) Onneks (tai siis toivottavasti) tää on ohimenevää ja jonain pävänä koira nousee suosta ja osaa kaikki sille opetetut asiat! Paranemisia ja hyviä treenailuja!

      Poista