Nenähommia ja ongelma ohituksia

Päästäisi itsensä tietyti helpommalaa jos viitsis kirjoitella useammin, mutta yritetääs nyt tehdä jonkun näköistä yhteenvetoa viime viikkojen tapahtumista.

Edellis viikonloppuna alkoi Pirkanmaan etsijäkoirien alkeiskurssi. Sekä lauantaina että sunnuntaina rymyttiin Ruotulan metsissä. Teoriakerran jälkeen vähän ihmettelin, että mitenkä koiralle opetetaan se, että nyt pitäs lähtee seuraamaan toisen koiran jälkeä. Sen saman koiran jonka hajua minä tarjoaisin koiralle pussista. No siinäpä se lajin hienous piileekin. Koira haistaa pussia ja sitten odotellaan, että pienen koiran aivot työstää asian ihan itekseen ja sitten se koira vaan lähtee, ilman mitään kehotuksia tai muita apuja.

 

Ensimmäinen jälki lauantaina oli 100m suora jälki metsässä. Pelkäsin alkuun, että riittääkö Zorron mielenkiinto kun jäljen aikana ei saa palkkaa, niin paljon ollaan kuitenkin namijälkeä tehty viime kesinä. Pelko oli turhaa ja hienosti koira eteni. Kerran pysähtyi pitämään taukoa (mikä on tässä lajissa täysin sallittua), syömään ruohoa ja siitten kun koira oli valmis niin jatkettiin. Ilmaisua ei ekalla kerralla koiralla nähty ollenkaan, ajoi tosi lähelle maalia, joten palkka siitä. Kun kadonneita koira etsitään, jäljestävän koiran tulee ilmaista n. 50m ennen maalia, jotta karkulaista ei peläytetä.

Toinen jälki lauantaina oli 150m yhdellä 90 asteen kulmalla. Eteni hienosti kulmaan asti. Kulmassa tarkasti ns. T toisen sakaran, mutta kääntyi sitten hienosti oikealle jäljelle. Muutataman kerran koira vilkas mua apuja pyydellen, mutta kun apuja ei herunut  jatkui matka hienosti itekseen. Tällä jäljellä ilmaisu oli myös selkeä pysähdys ja tuijotus maaliin ja siitä palkaksi maistuvat kissanruuat.

Kolmas jälki tehtiin sitten sunnuntaina. Tällä kertaa matka oli 500m ja yksi kulmakin jäljelle jouduttiin tekemään. Lähtö oli jo nopeampi kuin edellis päivän jäljillä. Noin 100m jälkeen mietintätauko, mutta sitten jatkettiin vauhdilla kulmaan asti. Kulma oli hankalassa paikassa ihan rannassa kuopassa, jossa maalikoirakko oli vielä pyörinyt ihan kunnolla, joten hiukan Zorro meinas siinä seota ja hiukan jouduttiin auttamaan. Lopussa koira oli haluton etenemään, katseli tasan toiseen suuntaan kun maali oli ja oli vähän sitä mieltä, että tää oli nyt tässä. Pienellä kehotuksella suostui kuitenkin jatkamaan. Ilmaisu oli hyvä ja selkeä. Liekö sitten maalikoira ollut Zorrolle epämiellyttävä nuori isokokoinen uros, ettei huvittanut hirveän lähelle mennä. Kesken jäljen pysähtyi myös juomaan, sen verran rankaa oli tuo nenän käyttö.

Eilen oli sitten neljännen jäljen vuoro. Tällä kertaa tehtiin Y-jälki (300m), jossa alku pätkän meni kaksi koirakkoa, mutta sitten maali koirakko ja hämy koirakko erkanivat ja koiran piti jäljestää vain sitä hajua mikä sille alussa oli annettu. Zorro lähti tällä kertaa heti jäljelle, mutta se olikin ihmisjälki, mutta toki löysi nopeasti oikealle jäljelle. Jäljen varrella oli myös hemaisevan hyvän tuoksuiset kakkakasat, joissa olisi pitänyt päästä kierimään. Erkanemis kohdassa Zorron otti tauon ja mietti vähän hommaa ja jatkoi kun oli valmis. Ilmaisu taas kivasti pysähtymällä. Itse en heti huomannut maalia, mutta huomasin kuitenkin koiran ilmaisun.

Kaiken kaikkiaan Zorro on aika helposti luettava koira, kyllä siitä näkee koska ollaan oikealla jäljellä ja koska ihan hukassa. Itseluottamusta Zorrolla on kuulemma hyvin, eikä se tarvi mun tukea. Myös työskentelyilme näyttää siltä, että sillä on oikeesti kivaa, kuulemma viheltelis mennessään jos osaisi.

Myös Rommi on päässyt nenähommin makkara-/ihmisjäljen muodossa. Vieläkin se on melkosta häsläystä, mutta huomasin kuitenkin, että kun antaa jäljen vanhentua riittävästi (yli30min) ja käy siinä välissä purkamassa ylimääräiset virrat pois, se menee jo inasen rauhallisemmin. Myös kotikutoista esineruutua on tehty. Rommi tuo kyllä hienosti kaikki tutut lelut, mutta se ei vaan tajua jos siellä on jotain ihmeellisiä esineitä, esim. 0,5l juomapullo. Niin kuitenkin onnistuu, että näytän koiralle esineet ensin, että tämmöstä oltais nyt etsimässä. Suurimmillaan meidän ruutu on ollut 30m syvä ja hienosti koira kyllä irtoaa ihan takarajoille. Käteen luovutusta on myös treenattu ihan kuivaharjotteluna, koska se on ollut ongelma.

Eniten Rommi kuitenkin nyt tarvitsisi ohitustreeniä. Joskus syksyllä meillä oli myös ongelmia ohitusten kanssa, mutta nyt homma on mennyt ihan mahdottomaksi. Rommi kiihtyy jo hyvissä ajoin ennen ohitusta, jolloin siihen mennessä kun koira on kohdalla, Rommi on jo semmosissa sfääreissä, että sitä on mahdotonta hallita. Ennen sain namittamalla sen ihan ok:sti ohi, mutta nyt ei kelpaa enää namitkaan. Olen yrittänyt viedä tien sivuun ja käskeä istumaan ja namittaa, mutta kohdalla se kuitenkin tuppaa rähähtämään. Eikö Rommi nyt vaan vois ottaa Zorrosta mallia, että vastaan tulevaa koiraa ei tarvi edes vilkaista vaan välttelemällä hyvä tulee! Noh nyt mietin jo, että pitäskö meidän mennä oikeen jollekin ohituskurssille, niin sais vähän ammattiapuja...

 

ps. kuvat ovat viime kesältä, Rommi ei ole nuorentunt yhtäkkiä

 

 



Hälsans kök, loppu buzzus

Nyt on kaikki kasvisruuat syöty joita sain testattavaksi buzzadorilta. Buzzadorilta saa siis ilmaiseksi joitain tuotteita testiin ja niistä pitää sitten kertoa eteenpäin. Täältä taas lisätietoa! Murekkeen testauskesta kerroinkin jo aiemmin täällä, mutta myöhemmin testiin pääsivät falafelit ja kasvispihvit.

En ole aiemmin falafelejä syönyt, enkä tiedä miltä niiden tulisi maistua, mutta nämä kyseiset yksilöt kelpasivat lähinnä koiran ruuaksi. Yhden jäljen nameiksi siis menivät suurimmalta osaltaan. Itse söin pari pyörykkää, mutta ei ne vain sovi omaan makuun.

Kasvispihveistä tehtiin pihvit itse tehtyjen hampurilaisten väliin ja pidettiin oikeen burgeribileet!

 

Näiden maussa ei ollut mitään valittamista ja kaikille ruoka maistui enemmän kuin hyvin

 

 Ja ei muuta kuin syömään!

 

Mureke ja nämä pihvit olivat siis erittäin onnistuneita kokeiluja, mutta tuskimpa niitä tulee ostettu enää lisää. Suurin syy on hinta, halvempaa on ostaa jauhelihaa. Toisaalta myös pienet pakkauskoot eivät oikein sovi nelihenkiselle perheelle.

Buzzaus: Maximit syöty ja juotu

Niin kuin aiemmin oli juttua olen tässä päässyt testailemaan Maxim tuotteiteita buzzadorina. Patukat varsinkin on olleet kovin käteviä ja todellakin korvannut niitä suklaapatukka pikku nälkään hetkiä. Kaikki patukat ovat olleet syötävän makuisia, suurin osa oikein hyviä.

Tänään aamusta kävin ensin koirille tekemässä jäljet ja muutenkin metsässä temuttiin pari tuntia.  Sen jälkeen tein urheilujuomaa jota siinä hörpin ennen lähtöä  ja sitten loput mukaan ja salille. Kyseinen urheilujuoma on ihan perinteisen makuista ei joskaan ehkä ihan niin makeaa, joten sen pystyy juomaan irvistelemättä.

 

Ja reeni kulkee Maximin siivittämänä hienosti.

Kotiin päästyä vetäsin vielä palautus juoman. Näistä suklaa on ollut hyvän makuinen ja mansikka ja vanilija vähän turhan makeita.

 

 

Kaiken kakkiaan olen ollut tuotteisiin hyvin tyytyväinen Mutta en mä siitä tehosta nyt niin tiedä. Tuskimpa mun treenit siitä mihinkään on muuttuneet vaikka on ollut kunnon aineet käytössä :) Patukoilla on kyllä tosi kätevä siirtää nälkää parilla tunnilla, jolle kyllä onkin tarvetta tässä kiireissä koiraharrastusten täyttämässä elämässä!

 

 

Lisätietoja buzzador jutuista täältä!



Aktiivisempi viikonloppu

Viime viikonloppu oli täynnä koiramaista toimintaa. Lauantaina oltiin jo kahdeksalta aamulla tallilla valmistelemassa TamSKin ensimmäisiä rally-toko kisoja. Zorro oli myös mukana kisaamassa ja ensimmäisen kerran Zorro oli kentällä 0-koirana mestariluokassa. Alkuun vähän pelkäisin, että antaako Zorro jo kaikkensa harjoituskierroksella, mutta toisin kävi. Koira pääsi tuhoamaan ylimääräisiä kierroksia ja olikin varsinaisella kierroksella hienossa vireessä. Radalla oli pitkä pätkä oikealla puolella ja ne menivät hienosti. Ongelmia tuotti eteenmenot , joissa Zorro ei jostain syystä tajunnut istua!?! Tästä -3vp kyltiltä 5.  Toiset kolme pistettä lähti istu-maahan-istu kyltiltä, epätarkasti suoritettu tehtävä. Loppuun tehtiin vielä käytösruutu, jossa koiran piti olla 2min edessä maaten. Ei ollut ongelmia tässä, vaan Zorro heitti heti reteesti lonkkamakuulle ja huilaili kaikessa rauhassa. Lopputuloksena siis 94p. ja luokkavoitto ja tuomarin suosikki palkinto! Kyllä meillä menee nyt niin kovaa, että harmittaa etten ilmonnut meitä helatorstain rallykisoihin.  Tässä linkki videoon

Taas tuli pokaalia ja sun muuta palkintoa

 

Sunnuntaina pakattiin Rommin kanssa kamat autoon ja suunnattiin Nokialle pk-lajien tutustumispäivään.  Ensimmäisenä meillä oli vuorossa haku. Nähtiin alkuun kisanomainen suoritus ja sitten Rommikin pääsi kokeilemaan. Ei tehnyt minkäänlaista tuskaa lähteä nakkien toivossa etsimään ukkoja metsästä. Näkölähtöjä vain tehtiin ja ne onnistui hienosti. Tää voisi olla kyllä niin Rommin laji; saa mennä lujaa ja toisaalta ukot mettässä tarjoilee nameja ja leikkejä, mikä voi parantaa Rommin käytöstä ylipäätään lenkkeillessä.

Ruokailun jälkeen lähdettiin jälkimetsälle. Tehtiin kaikille koirille suorat jäljet, jotka oli kyllä pidempiä mitä ikinä Rommin kanssa oltiin tehty.  Alku oli hirveetä riekkumista, jonka takia otin koiran tosi lyhyeen liinaan. Sitten Rommi onnistui steppailemaan  tassunsa ehkä neljä kertaa mun saapaan alle. Joo kyllä todellakin kaoottista oli meidän meno. Loppua kohden meno kuitenkin tasoittui ja päästiin maaliin asti. Hyviä vinkkejä saatiin kuinka jatkaa. Koira lyhyessä liinassa, riittävän pitkä jälki ja nameja joka askelmalle.  Loppuun nähtiin vielä kokenut koira jäljellä. Majalle palatessa saatiin vielä tottis esitys. Onhan se hienoo kun koirat seuraa korkealla vireellä. Kaiken kaikkiaan oli kyllä niin antoisa päivä. Haku alkoi ihan tosissaan kiinnostamaan, mutta en nyt vielä ala hakemaan ryhmäpaikkaa, koska aika ei tällä hetkellä riitä. Nyt varsinkin kun Zorron Pirkamaan etsijäkoirien jälkikurssi alkaa ensi viikolla.

Väsähtänyt Rommi kaiken uuden jälkeen

Tänään lähdettiin sitten kokeilemaan uusia taitoja. Talloin molemmille jäljet ja tällä kertaa merkkasinkin ne kunnolla. Zorrolle tein vähän pitemmän jäljen jossa nameja oli vain noin joka kolmannella askeleella. Rommin jälki oli suora ja namit joka askeleella.  Vanhetessa otettiin Rommin kanssa esineruutua. Tein vain n. 10x10m alueen. Ensin heitin leluja sinne ja Rommi haki hienosti. Sitten vein niitä piiloon ja hienosti meni nytkin.  Kun vein monta esinettä kerralla, Rommi ei meinannut ymmärtää, että niitä löytyy sieltä lisääkin. Noh tämä oli vasta meidän ensimmäinen esineruutu…  Zorro se ei tajunnut koko ideaa ollenkaan, joten en jaksanut jäädä hinkkaamaan.

Rommin jälki meni ihan kivasti. Vauhtia sillä on hirveesti ja kaksin käsin saa liinaa pidellä, mutta selvästi koira auttaa kun sen vierellä etenee ja liina on todella lyhyellä. Zorro taas muisti hienosti jälkihommat. Teki tarkkaa työtä vaikka maasto oli hankala. Kulmassakin löysi oikean suunnaan hienosti kun oli ensin tarkastanut alueen. Pk-päivässä opin myös sen, että koiraa pitää todella osata lukea, että koska on jäljellä ja koska haahuilemassa. Jäljen kunnolla merkkaaminen auttaa tässä kovasti, ettei tarvi miettiä, että mistähän mä tässä kohtaa menin. Zorrosta kyllä huomaa hyvin kun se on epävarma ja toisinaan porskuttaa varmasti eteenpäin. Kivoja nämä uudet tuulet harrastusrintamalla!

 

Hälsans kök

Niin kuin viime Buzzaus tekstissä sanoinkin olen mukanan myös Hälsans Kök buzzauksessa. Joten sain hakea kaupasta testattavaksi näitä tuotteita ilmaiseksi. Lisää tietoa buzzauksesta löydät täältä. Hälsans Kök tuotteet ovat siis valmiskasvisruokatuotteita, joissa proteiinimäärät tuntutuvat olevan kohdillaan. Tällaisen paketin kotiutin kaupasta:

Tuotteet eivät ollet minusta ainakaan kovin halpoja vaan paketin hinta oli 3-5€. Ensimmäisenä testiin pääsi kasvismureke, joka ulkonäöltä vaikutti hyvinkin pitkälti jauhelihalta.

Mureke vaan pannulle ja mausteita perään

Tortillaan väliin meni muutakin kuin mureketta

Nam!

 

Ja loppu tulos oli kuin mikä tahansa muu tortilla. Maku oli hyvä, eikä edes lapset tajunneet syövänsä kasvisruokaa :) Maustaahan tuota joutuu ehkä enempi mitä normi jauhelihaa, että soijan maku peittyy. Tuote oli myös valmiiksi voimakas suolaista joten maustettuna suolaa oli varmasti jo turhan paljon...

 

Tokoileva sorsan syöjä ja se hulivili

Viime viikko oli taas perus aktiivinen koiraharrastusviikko, joka huipentui lauantaina Zorron möllitokokisoihin, mutta siitä lisää myöhempänä. Viime sunnuntaina oltiin Zorron kanssa harjoituskoirakkona liikkeenohjaaja kurssilla. Kuvittelin, että päästäisiin tekeen  jotain alo/avo luokan liikkeitä, mutta pää paino olikin VOI:n ja EVL:n liikkeissä. Tehtiin VOI:n seuraamista (kaavio pitkä kuin nälkävuosi), EVL:n Z liikettä, tosin ei istumista, ohjattua noutoa ja EVL:n ruutua. Sekä tutumpia AVO:n noutoa ja kaukoja. Nouto meni ihan jees ja kaukot, mutta muut mut oli vähän häröilyä. Tosin hienosti Zorro pysyi seuraamisissa mukana. No tulipahan käytyä, mutta toisten tuskin näillä taidoilla mennään.

Kävin, myös ensimmäistä kertaa Rommin kanssa juoksemassa. Olen melkeimpä tunnettu siitä kuinka paljon inhoan juoksemista, mutta taas teki mieli kokeilla. Jos sitä nyt vaikka innostus kun olisi vetoapuakin tarjolla. Rommi veti hienosti koko 30min. Ongelmana oli vaan se, että Rommin askel laji ei tahdo pysyä ravissa. Se niin mielellään peitsaa ja sitten kun sitä kannustaa juoksemaan kovempaa, se menee laukalle. Voin kyllä sanoa, että jalat eivät ole olleet yhtä kipeät kuin sen lenkin jälkeisinä päivinä. Noh jospa sitä tänään taas uusi yritys.

Tiistaina mentiin koirien kanssa Tallille höntsäileen. Lämmittely lenkillä koirat löysi kuolleen sorsan. Rommi tuli kyllä kiltisti pois kun huusin, mutta Zorro ei millään. Kun menin koiraa hakeen niin sillä oli reteesti koko sorsa suussa. Hyi nyt, mä en oikeen kestä noita kuolleita eläimiä. Oli kyllä muutenkin sellaiset treenit jotka olis kannattunut vaan jättää tekemästä. Ensinnäkin yritin tehdä Rommin kanssa keppejä ohjureilla(koska verkkoja ei ollut meidän kentällä), mistä ei tullut yhtään mitään. Se hyppi vaan niiden yli ja kierrokset nousivat turhautumisen johdosta. Aa treeni meni ihan ok, hidashan se vähän on, mutta pysyy kontaktilla kivasti. Sitten tehtiin kolmen hypyn ja mutka putken sarjaa. Vähän meinas taas kiehua, mutta pysyi kuitenkin suht hyvin hanskassa. Aika helposti Rommi kuitenkin kiertää esteen jos se on vähän pois linjalta, joten estehakuisuutta tulisi parantaa. Loppuun saatiin verkot toiselta kentältä, mutta sitten seuraavat kentälle tulijat alkoivat aukoa ulko-ovea ja tunkea sisälle. Enhän mä voinnut sit enää Rommin kans jatkaa…  Zorron kanssa ei oikeen jaksettu tehdä mitään kummempia. Vähän tokoiltiin ja tehtiin kontakteja.

Keskiviikkona oli molempien tokotreenit. Rommi teki ensimmäisen tunnin. Aloitettiin paikkamakuulla. Rommi oli mulla hihnassa koko ajan, mutta pysyi kyllä hienosti. Muutama koira rivistä nousi ja silloin myös Rommi nousi istumaan. Sitten tehtiin valvotusti hyppyä. Rommi on tehnyt hyppyä viimeksi varmaan syksyllä joten ei ollut hajuakaan mitä koira siinä keksisi. Onhan se tokon yksi kuumottavimmista liikkeistä. Ihan hyvin kuitenkin meni ja uskalsin jopa hihnasta päästää koiran hyppäämään. Lopuksi treenailtiin seuraamisia.

Zorron treeni ohjelma näytti hyvin samanlaiselta. Paikkamakuu oli varma ja hyvän tuntuinen. Toivottavasti me saadaan tää oikeesti joskus hyvään kuntoon myös täydeltä matkalta. Hypystä Zorro oli ihan innoissaan. Ennen yhtäkään käskyä, koira ehti hyppäämään ainakin 5 kertaa hypystä. Sitten kielsin sitä kunnolla, niin se ei sitten hypännyt ollenkaan. Saatin kuitenkin muutama onnistunutkin toisto. Note to myself: kun liikkuri kysyy onko ohjaaja valmis, ÄLÄ vastaaa hypyssä, että JOO. Nyökkäys riittää!

Eiks vähän voi vielä fiilistellä talvea?

Torstaina aksattiin Zorron kanssa. Ohjelmassa oli välistävetoja, päällejuoksuja ja serpentiiniä. Välistäveto oli kaikkein vaikein meille, mutta ei suurempia ongelmia missään. Sitten tehtiin vaikeita keppi kulmia, jotka kyllä onnistuu, kun tekee huolellisen ohjauksen. Zorro myös irtoaa kepeille kohtuu hienosti.

Lauantaina oli sitten Zorron möllitoko Pyynikillä. Osallistuttiin mölliluokkaan, jossa oli 1min paikkamakuu hihnassa. Liikeiden välissä sai myös palkata ja arvostelu oli kait jotenkin helpotettu.  Tässä pisteet ja kommentit:

Luoksepäästävyys 9,5: Nousi seisomaan kun tuomari tuli, mutta ei kuitenkaan rynnännyt syliin.

Paikkamakuu 10: Hyvin pysyy noin lyhyellä etäisyydellä, vaikka lepattavat kehänauhat meinas vähän pelottaa

Seuraaminen kytkettynä 8: Ekassa (vasemmalle) käännöksessä koira katosi, vino perusasento välissä, hiukan väljää.

Seuraaminen vapaan 7,5: Vinot molemmat perusasennot, katosi taas yhdessä kulmassa (jouduin antamaan uuden käskyn)
Liikkeestä maahanmeno 8: Tuplakäsky lopun perusasentoon (wtf, yleensä ennakoi), maahanmeno voisi olla terävämpi
Luoksetulo 10: Hyvä vauhti, lopun perusasennossa hyppäs melkein käteen kiinni, joten tarkuuttaa tähän tarvitaan

Liikkeestä seisominen 10: Hyvä stoppi ja seuraamisesta pidin erityisesti. Sivulle tullessa väisti kropalla, mutta jalat ei liikkuneet, joten ei vähennyksiä.

Hyppy 10: Unohdin viime treenien ainoan ohjeen ja sanoin joo, joten koira karkas. Saatiin kuitenkin ottaa uusiks ilman vähennyksiä, joka oli moitteeton
Kokonaisvaikutus 10: Motivaatio kohdillaan kuulemma J ja kisavalmiskin kait olisi...

Yhteispisteet 181,5/200! Hienostihan se meni, mutta silti en todellaankaan odottanut mitään palkintosijoja, mutta niinhän siinä kävi, että 16 kilpailijan joukossa meikäläiset keräsivät eniten pisteitä! Tuohan tämmönen hirveesti itseluottamusta lisää ja olen todella tyytyväinen, että tuli mentyä. Olosuhteet eivät olleet helpot kovan tuulen ja lentävien lehtien vuoksi, mutta Zorroa ei juurikaan häiriöt haitanneet. Tuomarina oli Vesa Kallio, joka arvosteli tarkaan ja antoi paljon kommentteja, myös liikkuri antoi treenivinkkejä. Kun vaan jäännitykseltään muistai ne J. Päälimmäisinä jäi treenattavista asioista mieleen seuraamisen tarkkuus ja ne perusasennot. Luoksetulon sivulle tuloon tarkkuutta ja se hypyn käskytys asia. Paljon ollaan kyllä eteenpäin menty kun vertaa vuosi sitten käytyyn kisaan. Ehkä me joskus korkataan ne virallisetkin.

 

Sunnuntaina lähdin ProCanikselle kouluttajien koulutukseen. Tuli kyllä ihan uusia ohjauskuvioita opittua, mutta vielä en ole päässyt testaamaan niitä koirien kanssa. Täytynee vähän treenata tuplasylkkäreitä ja vippauksia kun seuraavan kerran hallille mennään. Vaikka oppia tuli paljon ja mukavaa oli, on kuitenkin 8 tuntia pelkää agin katselua kuitenkin ehkä hiukan liikaa.

Tämä viikko onkin ollut rauhallisempi. Olin pari päivää koulutuksessa työpaikan puolesta ja Zorro pääsi viettämään kissanpäiviä hoitoon. Hiukanko oli loukaantunut kun tulin sitä hakemaan, ei tullut edes katsomaan. Molemmat olivat ottaneet loman toisistaan varsin hyvin ja käyttäneet nukkumiseen suurimaan osan ajasta.

Eilen oltiin Zorron kanssa aksailemassa. Ei mitään kummempia, perusvarmaa tekemistähän tuo on. Ensi viikolla sitten aloitellaankin kesäkausi ja päästään pihalle treenaamaan. Toivottavasti tämä ilma tästä vähän paranisi.

 

Maxim buzzaus

Olen buzzador, mikä tarkoittaa sitä, että saan kotiin testatavaksi tuotteita ja tarkoitus on jakaa tietoa ja kokemuksia tuotteista eteenpäin eli buzzata. Buzzaus voi taipahtua kasvotusten tai somen välityksellä. Lisää tietoa buzzauksesta löytyy sivuilta: http://www.buzzador.com/fi

Tällä hetkellä minulla on kaksikin blogikampanjaa menossa. Toiseen (Hälsans kök) en ole vielä saanut tuotteita kotiin, mutta toiseen kampanjaan mätkähti iso tuotepaketti testattavksi. Kyse on Maxim urheilujuomista ja energia- ja palautuspatukoista. Sattuipa tosi hyvä väliin kun olen yrittänyt tässä vaihtaa perus suklaapatukoita vähän terveellisempiin proteiinipatukoihin ja muutenkin on tuo urheiluinnostus nostanut päätään pitkästä aikaa.


Paketin sisältö



Tähän mennessä olen juonut yhden Recovery Drinkin, joka maistui ihan kaakaolle sekä syönyt kaiken näkösiä patukoita, jotka kaikki on kyllä ollut ihan hyviä. Lempparina on ollut After training bar, makuna dark chocolate. Varsinaisesti tuotteiden tehoista en osaa sanoa mitään, muuta kun, että kyllä Energy barilla voi nälkää pari tuntia siirtää. Lisää tietoa Maxim tuotteista löytyy http://www.maximsports.fi/