Rommi on jo iso poika

Aina ei elämä ole pelkkää koiraurheilua ja välillä joutuu ajatuksia uhraamaan muullekin elämälle. Siksi aikaa on kulunut liikaa sitten viime postauksen. Yritetäämpä nyt sitten päivittää kuulumiset tähän päivään, aloittaen Rommista.

Rommin kanssa ollaan nyt käyty treenailemassa agia noin kerta viikkoon. Ollaan nyt keskitytty hyppyesteisiin. Eli lähinnä siis tehty suoraa eteenlähetyksellä, viressä juosten ja kutsulla. Vieressä ohjaten on kaikkein vaikeinta edelleen, koska Rommi pyrkii hakemaan koko ajan mun juokseviin jalkoihin. No toki koira on jo paljon kehittynyt, mutta treenit jatkuvat edelleen. Oikeaa palkkaustapaa ollaan myös haettu. Toisaalta namit toimivat aina takuuvarmasti, mutta kiinnostavat ehkä vähän liikaakin ja homma menee sähläykseksi. Lelu erityisesti tämä jalallinen yksilö (jota pystytään targettinakin käyttämään)

kiinnostaa Rommia. Myös narulelut ovat hyviä, mutta eivät kiinnosta kuolleina. Yhdellä kerralla Rommi päätti vetästä ajomatkalla tallille pussillisen nakkeja (6-7kpl:ta) pusseineen (solmu sentään löytyi takakontista). No eipä siinä paljon muuta auttanut kun palkata vain lelulla. Hyvin meni siitäkin huolimatta, että poika oli täynnä nakkeja :)

Tehtiin myös takaaleikkaus treeniä tällä viikolla. Tosi helppoa sellaista, mutta kuitenkin. Alkuun reenit meni tosi hyvin. Mutta kun annoin pennulle vauhtia putkella, niin enhän mä enää ehtinyt mukaan ollenkaan. On se vaan niin liukas ja eri maata Zorron kanssa.

Tokoilun suhteen ei olla juurikaan edistytty. Ollaanhan me melkein päivittäin tehty jotain. Seuraamisen kanssa vaan edelleen on tyyli hakusessa. Nyt tuntuu siltä, että ruvetaan kuitenkin Mujusen oppien mukaan harjotteleen imuttamalla, jotta saadaan seuraamiseen parempi vire ja oikea paikkakin löytyisi¨paremmin. Rommi on päässyt treenamaan myös takapään käyttöä. Etutassut vatin päällä molempiin suuntiin pyörimistä. Poikahan on luonnon lahjakkuus ainakin Zorroon nähden. Toiseen suuntaan meni heti tosi kivasti, mutta toisen kanssa jouduttiin ehkä kahdesti treenamaan. Eteentulo on myös työn alla. Rommi on myös innostunut nyt noutokapulasta. Lähinnä oon vain heitellyt sille sitä ja innollahan tuo sen perään lähtee!

Mitäs muuta sitten. Koirapuistossa ollaan käyty viimeksi tänään Santalahdessa. Hauskaa riitti yllin kyllin ja kun tuli kuuma ajattelin käyttää sen rannassa juomassa. Heittelin sille jotain risuja kahluu etäisyydelle. Ja sehän innostu ja vahingossa humpasahti veteen niin ettei jalat enää yltäneetkään pohjaan. SE OSAA UIDA! Se on ainakin todistettu :)

Viime sunnuntaina lähdettiin hetken mieli johteesta mätsäreihin. Parin päivän varotusajalla Rommi ei oppinut ravaamaan nätisti eikä seisominenkaan oikeen onnistunut. Mutta joka tapuksessa Rommi oli sinisten 3. ja palkinnoilla (niin kuin kaikki luokan kahdeksan muuta koiraa). Ehkä sitten ens kerralla reenataan vähän enemmän... Mätsäreissä sain kuulla, että Rommi ei kuulemma vaikuta (enää) yhtään pennulta. Samaa sanoivat koirapuistossakin ihmiset, jotka näki kun Rommi juoksi hepulissa ympäri puistoa. Ehkä Rommista siis tullut jo niin iso poika, eikä ole enää mun pikku vaavi, nyyh! Yksi asia pitää Rommin kuitenkin vielä pentuna; se ei edelleenkään ole 100% sisäsiisti. Toisinaan vaan yöllä tulee hätä, ykkönen tai kakkonen. Ja on han niitä toinenkin; se ei ole vielä ikinä yrittänytkään nostaa koipea. Toisaalta Zorroltahan se voi oppia, että ei poikien välttis tarvi ikinä nostaa koipea. Hope not.