sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Niin paljon hyvää, että jotain huonoakin

Kiteeltä paluu päivänä Zorro saikin sitten palauttaa Rommin takasin maan pinnalle. Meinasi jopa pientä rähinää tulla, kun Rommi käytäytyi vähän turhan röyhkesti. Nopeesti Zorro kuitenkin nylkytti pennelin omalle paikalleen :) Kiteen viikonlopusta innostuneesta, tein heti paluu päivänä Zorrolle pitkästä aikaa jäljen. Ei se pitkä ollut, mutta koira meni heti hirveille kierroksille, mutta jäljesti hyvin. Täytyykin taas alkaa uudelleen tekeen jälkeä nyt kun mettät alkavat olla siinä kunnossa, että missä vain voi kävellä. Verijäljen tekeminen kiinnostais myös, mutta se vaatii jo enenmpi suunnittelua ja tarvikkeita. Ehkä mä vielä saan tänä kesänä aikaseksi. Kokeilin Zorron kanssa myös esineruutu. Hyvin löyty esineet, mutta tuonti ei onnistunut Zorroltakaan. Reeniä siis vaan! Olen tällä viikolla yrittänyt myös Rommille noutoa, mutta se ei olekaan niin helppoa. Rommia kun ei kiinnosta mikään lelu jos ruokaa on tarjolla. Ei siis lähde edes lelun perään, jos on ruokapalkka. Yritin myös naksutella lelun nostamista maasta, mutta ei, ei kiinnosta kun on nameja. Ainoita onnistuneita toistoja sain siten, että otin Zorron mukaan. Niin että heittelin niille palloa ja palautuksesta tuli aina nami nopeimmalle. Hetken Rommi tätä mietti, mutta sitten ehkä hieman tajusi jo ideaa: syöksymällä pallon perään ja tuomalla mua kohti voi namia saada. Saas nyt nähdä toimiiko tämä pitemmän päälle.

Keskiviikkona oli Zorrolla taas hierontapäivä, joten toko jäi taas väliin. Myöskään ensi viikolla ei ole tokoa, mutta minä meninkin ilmottamaan meijät möllitokooon 15.5. Täytynee siis itsenäisesti treenailla edes sen verran ettei tarvi hävetä sitten kisoissa. Hieronnasta ei koirasta taaskaan löytynyt mitään kovin kipeää kohtaa, joitain jäykkyyksiä sieltä täältä. Ajattelin nyt, että kun seuraavaan hierontakertaan on kuukausi aikaa, venyttelen koiran joka päivä tai ainakin melkein joka päivä. Jalat, kyljet ja selkä aina ja katsotaan sitten onko tulosta tullut.

Agilityssä alkoi nyt kesäkausi ja uusi treenivuoro on torstaisin. Tällä viikolla lähdettiinkin molempien koirien kanssa SDP:lle idealla, että käyn ensin Hakametsän koirapuistossa Rommin kanssa. Zorro oli kuitenkin myös  niin intona, että päätin senkin ottaa mukaan. Isojen puolella oli sen verran isokokoisia uroksia, että mentiin suosilla pienten puolelle. Rommihan nyt tulee kaikkien kanssa toimeen, mutta Zorroon en oikein luota. Tiedän, että ei se ikinä ketään purisi, mutta se saattaa omalla epävarmuusärinällään provosoida muita koiria. Nyt Zorro kuitenkin selvisi hyvin kuuden oudon koiran kanssa. Oikeastaan se valkkasi yhden nartun ja ahdisteli sitä koko ajan. Täytyypä ehkä yrittää Zorroakin viedä useammin koirapuistoilemaan. Treeneissä tehtiin aluksi oikeastaan aika tylsää taitotreeniä, mikä ei mennyt edes kovin hyvin. Lopuksi tehtiin lyhyellä kuuden esteen radalla keinua. Ekalla kerralla Zorro meni kun ei mitään. Eipä tainnut tajuta olevansa keinulla. Seuraavat kerrat olivatkin nihkeämpiä ja koira jäi keinulle arpomaan. Huoh, koskahan tää meidän suurin ongelma ratkeaa, tai oikeammmin MITEN? Positiivista kuitenkin keinussa on se, että koira pystyy jatkamaan sen jälkeen rataa ilman mitään ongelmia. Tavoitteena on nyt päästä kesäkuun alussa kisamaan agiradalla. Sitä ennen yritetään käydä itsenäisesti treenaamassa mahdollisimman usein.

Perjantaina kävin itse osteopaatilla, josko sai omatkin paikat vähän parempaan kuosiin. Illalla käytiin koirien kanssa lenkillä suolla. Tein molemmille pientä jälkeä ja koirat olivat niin ilosia kun pääsivät riekkumaan kaikessa rauhassa, mutta sitten Rommi alkoi huutaa kun hyeena! Tutkittuani koiran totesin, että vasen silmä on saanut osuman. Koira ei tahtonut avata sitä ja sitten kun avasi niin siristeli kummasti. Ei muuta kun suorinta tietä kotio. Hetken mä arvioin tilannetta ja huuhtelin silmän. Ei se kovin pahalta sitten enää näyttänyt, mutta vaiukutti kuitenkin kipeältä. Päädyin soittamaan Reviiriin kun se vielä auki oli ja tietystihän ne käski tulla lääkäriin saman tien. Ja siellä sitä taas oltiin, Reviirin päivystyksessä olihan siitä jo kaksi viikkoa kun siellä Zorron kanssa viimeksi oltiin. Lääkäri totesi että suurinta osumaa on saanut vilkkuluomi, mutta myös sarveiskalvosta pieni haava löytyi värjäyksessä. Lääkkeeksi antibioottitippoja ja tarvittaessa kipulääkettä. Joopa joo, jokohan mä olisin tälle vuodelle lahjottanut riittävästi rahaa eläinlääkäreille?!?

Lauantaina oli meillä Zorron kanssa edessä rally-toko kisat. Vähän kyllä arvelutti, että mitä tästä tulee. Treenailut on jääneet tosi vähälle viime aikoina ja muutenkin vireen säilyminen tässä lajissa on ollut ongelma. Ensimmäinen startti oli ulkona ja siis alokas luokassa. Zorroha olikin oikea tykki, toimi kuin mikäkin unelma vaikkakin pusikossa tuntui olevan jotain kovin kiinnostavaa. Tuloksena kuitenkin 99p. eli yksi piste vaille täydet. JEE!! Koulari RTK1 ja vielä luokkavoitto päälle. Eihän siihen voi olla kuin tyyväinen :) Toinen startti täytyikin sitten ottaa avoimessa luokassa. Tajusin, että ei oikeesti olla tehty joitain kylttejä tuskin koskaan, mutta toisaalta ei ollut mitään hävittävää, koska päivän tavote luokkanoususta oli jo saavutettu. Rata oli kohtuullisen vaikea ja sisälsi vaikeita kylttejä monta. Zorron vire ei ollut läheskään niin hyvä kun oli ekalla radalla. Yksi 10p. virhe otettiin vähän turhaan kolmos kyltiltä, olisi vaan pitänyt uusia kyltti kun tajusin ettei mennyt putkeen (siitä kun ei saa kun 3p.) Houkutus jouduttiin ottamaan uusiksi koska mulle tuli hirvee black out, seisoin keskellä keiloja enkä tiennyt mihin suuntaan pitäisi mennä, NOLOA! Hyppyeste oli aika radan loppupäässä ja vasta siinä Zorro heräsi kunnolla ja loppu meni hyvin. Puutteellisesta yhteistyöstä (lue: haahuilusta ja perässä vetämisestä) tuli muutama yhden pisteen virhe. Lopputulos oli kuitenkin 83p. ja hyväksytty tulos. JEE vielä tällekin. Hyvät kisat kaiken kaikkiaan :) Ensimmäinen rata ei tullut videolle, mutta toinen rata löytyy täältä.

Tänään aamulla pakkasin koirat taas autoon ja nokka kohti Tallia. Ensin oli Rommin pentutoko, joka meiltä jäi viime viikolla väliin. Reenit oli vaan puolituntiset, eikä siinä paljon ehtinyt. Todettiin myös, että taidetaan olla vähän turhan hyviä muuhun porukkaan nähden. Aluksi reenattiin kontaktia. Muut yritti nakilla saada koiran edes vähän kiinnostumaan omistajastaan, me istuttiin perusasennossa, koira jatkuvassa katsekontaktissa kun koulutusohjaaja teki vieressä kaikennäköstä häirötä. Ei mitään ongelmia, mutta sinänsä hyvää treeniä. Sitten treenattiin istumista ja me sivulle tuloa ja liikkeestä istumista. Päästiin myös tutustumaan agiesteisiin. Kaikki pääsi tekemään 1m mittaista suoraa putkea hihnassa. Kauheella tuskalla saatiin kaikki muffet läpi pariin kertaan :) Meidän ei tarvinnut sentään hihnassa mennä ja Rommi olikin putkessa saman tien kun hihnasta pääsi. Toinen este mitä tehtiin oli pöytä. Ilman ongelmia Rommi sinnekin meni, vaikkei ikinä ennen olekkaan sitä nähnyt. Sitten piti vielä leikkiä ja lopuksi rauhoittua. Vaikka sinänsä helppoja treenejä tehtiinkin, oli harjotus hyvää, koska kuitenkin selvästi enemmän Rommi otti häiriötä muista innokkaista pennuista.

Tokon jälkeen jatkettiin oma toimisesti agilitytreenjä. Zorron kanssa tehtiin radalla keinua, mikä ei kyllä mennyt kovinkaan hyvin. No ehkä sitten joskus... Tehtiin myös hyppytekniikkaa kasvavalla suoralla. Hyvin Zorro hyppäsi, ainakin omaan tasoonsa nähden. Tehtiin Rommin kanssa myös samaa hyppytekniikka pätkää, siten että rimat oli alimmalla tasolla (5-10cm). Harjoteltiin samalla irtoamista ja ylipäätään että se tajuaa hypyt esteenä. Välillä tuppas kyllä rimat tippuvan kun ei tuo niin tarkkana ollut. Rommin kanssa mentiin ensimmäistä kertaa myös puomia. Hihnassa mentiin ja heti oli vauhtia vähän turhankin paljon. Nopeasti koira kuitenkin oppi, että pitää katsoa eteenpäin eikä mua kun puomia mennään. Kontaktit oli nätit (eka kertalaiselta) ja pysähtymättähän se ei sieltä alas pääse, ikinä! Rommi on kyllä alkanut tarjoamaan takajalkojen nostoja vähän joka paikkaan. Huvittava otus :) Rommi teki myös melkoset umpisolmut pussiin, mutta onneksi ei jäänyt mitään kammoa.

Ennen Kiteen reissua käytiin pitemmällä lenkillä Lamminpään harjulla ja tuli samalla räpsittyä muutama kuvakin:
Vielä löytyi luntakin

Ensin mennään mäkeä ylös...

ja välillä alas...
kunnes päästiin huipulle!

Maisemat on hieno Lamminpään harjulla

Maisemia ihailtiin oikein penkiltä

Rommin katse kohti Teivon ravirataa

On se kiva kun hiihtäjät on ladulta poistuneet, on enempi lenkkimetsää koirille :)

Loppuposeeraus

1 kommentti: