Viretilan
vaikutus suorituksiin on Zorrolla varsin merkittävä. Esimerkiksi agiradalla
matala vire aiheuttaa itseluottamuksen puutetta joka näkyy epävarmuutena ja
irtoamisen puutteena sekä yleisesti vauhdin hidastumisena. Tokossa matala vire
ilmenee kiinnostuksen puutteena, niin kuin viime möllitokossa kävi. Näistä
syistä johtuen lähdinkin tutkimaan internetin ihmeellistä maailmaa, josko sitä
vaikka oppisi jotain uutta.
Erityisen
hyvän artikkelin on kirjottanut Salme Mujunen vaikkakin kaikki hänen ajatuksia en
allekirjoita. Hyviä ajatuksia ja harjoituksia löyty myös Korrien Tavioitteena
huippukoira -kirjasta sekä tästä artikkelista. Tuntuu, että
artikkeleissa puhutaan hieman sekaisin käsitteistä vire ja vietti.
· Koiran vire voi olla alhainen (esim.
lepo) tai korkea (esim. saalin jahtaaminen) tai jotain siltä väliltä. Yleensä
treenaamisen optimaali vire on jossain sillä välillä.
· Vire toimii kuin kaasupoljin ja
jarruna pidetään koiran hallintaa (ohjattavuutta). Kaasulla ei tee mitään jos
jarru puuttuu, mutta toisaalta ei jarrullakaan mitään tee jos kaasu puuttuu.
Kyse onkin löytää kaasun ja jarrun tasapaino! (Mujusen loistava kielikuva)
oHallinnan rakentaminen liian
matalassa vireessä voi aikaan saada tilanteen jossa jarru hirttää kiinni ja
sitten ei mennä enää mihinkään. Toisaalta voi myös kaasu hirttää kiinni,
jolloin jarrut katoavat.
oIhanteellisinta olisi kasvattaa
virettä hallinan kanssa käsikädessä
· Oikea vire oppimistilanteessa?
oMujunen on sitä mieltä, että
alkuopetus on syytä tehdä matalalla (mutta riittävällä) vireellä (jolloin
oppiminen on tehokkaampaa) ja kun koira on oppinut asian kierroksia voi lisätä.
oKorrin mielestä taas koira voi oppia
alhaisen viretilan, jolloin vireen nostaminen on vaikeaa. Tärkeämpää oppimisen
aluksi onkin löytää oikea viretila ja sitten alkaa opettamaan Korrin mielestä.
§ Oikea virettä voi pennun kanssa
harjoitella siten, että tulee vain kentän laidalle riekkumaan ja leikkimään.
Jossain vaiheessa koira oppii nostamaan virettä saman tien kun kentälle
päästään
oMujusen mielestä naksutinkoulutus
voi helposti opettaa koiralle matalaa virettä (mutta Zorro on kyllä aina ihan
kierroksilla kun reenataan naksun kanssa)
oAgilityssä käytetään paljon korkeaa
virettä ja haetaan maksimaalista virettä, missä kuitenkin koira on vielä
hallittavissa. Mujusen mielestä tässä on riskinsä, koska koira ei korkeassa
vireessä reagoi esim. rimojen tiputtamiseen tai itsensä satuttamiseen millään
tavalla (viretilan nosto kasvattaa kipukynnystä).
oTärkeintä on kuitenkin oppia
tunnistamaan koiran erilaiset viretilat!
· Koiran kovuus vaikuttaa optimaalisen
viretilaan
oKova koira ei anna ihmisen vaikuttaa
itseensä niin helposti (vaikeampaa ohjata korkeassa vireessä)
oPehmeä koiran hallinta on helpompaa
korkeassakin vireessä, mutta
§ on mahdollista, että koiraa
paineistetaan liikaa matalassa vireessä, jolloin koiran vire laskee entisestään
ja se väistää vähitellen passiivisuuteen asti. (Tähän myönnän kyllä
syyllistyneeni)
· Oikean viretilan ylläpitäminen
(ilman palkkaa) on erityisesti kisakoiralle (lähinnä toko) tärkeää. Kuinka
helppoa oikean viretilan ylläpitäminen on riippuu hyvin pitkälti koirasta.
oPalkan viivyttämisessä on edettävä
hitaasti. Erityisesti apuna voidaan käyttää yllätyksellistä palkkaa eli palkka
voi esim. tulla missä vaiheessa tokoliikettä. (Alun perusasennosta, muutaman
kokonaisen liikkeen jälkeen tai ihan missä tahansa muussa vaiheessa)
oPalkka voi tulla myös liikkeen
valimistelevissa osissa, jolloin koira keskittyy tekemiseen myös siirtymillä
· Vireen nostaminen (laskeminen ei ole
meillä ongelmana)
oPalkkaus: kehut, namit, leikki
oKisatilanne voi itsessään nostaa
(mutta myöskin laskea)
oVirittelysanojen opettaminen, mä
olen yrittänyt opetta Zorrolle, että "kohta mennään "
oMitä muuta???
Eli mitä tästä opimme Zorron
näkökulmasta? Tokossa vire ei ole riittävä ja tulevissa koitoksissa aion koiran
hetsata niin kuumaksi kun vain mahdollista (mikä ei välttämättä ole kyllä
helppoa) vaikkakin ohjattavuus kärsisi. Sama pätee myös agilityyn, ongelma vain
ei ole niin suuri, koska siellä Zorrolle nousee itsestään riittäävän suuret
kierrokset. Zorron kanssa ei tulla myöskään tekemään yhtään treeniä huonolla
vireellä. Käyttöön otetaan kuppipalkka, mikä selvästi näyttäisi kasvattavan
virettä. Palkkaus tapahtuu millon mistäkin; perusasento, pari askelta
seuraamista, kokonainen seuraamiskaavio, mitä vain. Virittelysana vireen
nostolle teho treeniin. Onhan siinä hommaa, mutta yritetään :)
Ettei taas tule kuvatonta päivitystä lisätään vielä muutama kesäisempi kuva tältä viikolopulta. (Kuvien kanssa kävi pieni äksidentti kun joku oli mennyt muuttaan kameran asetuksia ja kamera otti aluksi 1 Mpix kuvia, hups)
Zorron ilme on ihq |
Lehmät laitumella... |
...eiku? |
Mä katson maalais maisemaa... |
Kiva kun teillä on pyörineet mielessä samat asiat vireen suhteen kun meilläkin :) Ehkä tää perron vire tai sen puute vaan korostuu kun on vieressä kasvamassa noi NIIN erilaiset pennut.
VastaaPoistaAnna, Marta & Gemma
Sepä se, ei Rommilta juuri tarvi kysellä, että tehtäskö? Se on aina valmis, toisin kuin tuo vähä vireinen vesikko :)
Poista